Esimerkiksi Akvo Openaid rakentaa IATI-tiedosta helposti selattavia visualisointeja.
Kuva:
Akvo Openaid
Uutistausta

Suomalaisia järjestöjä toivotaan avun avoimuuden järjestelmään

IATI kokoaa kehitysaputietoa avoimeksi dataksi. Suomi on virallisesti jo järjestelmän osa, ja järjestöt seurannevat perässä lähivuosina. Avoimen tiedon OK-festivaalilla pohdittiin järjestöjen mahdollisuutta avata työtään entistä enemmän.
Esa Salminen
24.9.2012

"Monille hallituksille on selvinnyt, että IATI nopeuttaa raportointia ja antaa tilaa analyysille", totesi Claudia Schwegmann Open Knowledge Foundation -säätiöstä Helsingissä 20. syyskuuta.

Schwegmann viittasi kansainväliseen kehitysavun avoimen tiedon portaaliin, jossa on jo yli 80 prosenttia maailman kehitysavusta. Erityisesti mukana on suuria toimijoita Maailmanpankista Euroopan unioniin ja avunantajavaltioihin, mutta myös kansalaisjärjestöjä.

Monet järjestelmään menoa pohtivista järjestöistä esittivät OK-festivaalilla Helsingissä huolta siitä, riittääkö kiireisten virkamiesten ja aktiivien aika uuden raportointityökalun käyttöönottoon. Ehkä IATI soveltuu vain isommille järjestöille, joilla on riittävästi henkilökuntaa?

Päinvastoin, vastasivat järjestöasiantuntijat maailmalta. Pienillä järjestöillä on vain muutamia hankkeita, ja verkossa olevilla työkaluilla niiden vieminen IATI-tietokantaan on paljon helpompaa kuin suurten järjestöjen monimutkaisten kehitysohjelmien. Joni Hillman Britannian kehitysjärjestöjen kattojärjestö Bondista kertoi, että Bondin tietojen viemisessä IATIin kesti ilmaista Aidstream-palvelua käyttäen noin tunti.

Ja niin kuin Schwegmann sanoi: keskitetty raportointi IATIin voi lopulta jopa vapauttaa aikaa.

Päällekkäisyyksiä saattaa tulla

Suomen ulkoministeriö on alkanut viedä kehitysyhteistyötietojaan IATIin vähitellen. Tätä suositteli myös Transparency Internationalin Craig Fagan: kannattaa tehdä työsuunnitelma siitä, mitä viedään ja milloin, sillä suurten ohjelmien vieminen uuteen järjestelmään kerralla voi uuvuttaa nopeasti.

Mutta mitä tapahtuu, jos suomalaisjärjestöt alkavat julkaista tietoja, jotka hankkeita rahoittava ulkoministeriö on jo julkaissut — eikö päällekkäisyyksien riski ole melkoinen?

Kyllä, periaatteessa. Järjestelmässä on hankkeet yksilöivä koodi, mutta kaikki eivät sitä käytännössä käytä. Myös esimerkiksi monien rahoittajien tukemia alueellisia ohjelmia voi olla mahdotonta raportoida niin, että mitään päällekkäisyyksiä tule. Mutta IATIn idea ei ehkä olekaan antaa ilmatiiviin täydellistä kuvaa, josta voitaisiin helposti laskea loppusumma kaikesta avusta vuosittain — sitä varten on OECD.

Ajankohtaisuus ja rahojen seuraaminen rahoittajalta aina kyliin asti edes jollain tarkkuudella voi olla tärkeämpää viestinnän, ymmärtämisen ja koordinaation kannalta kuin täydellinen data — kunhan tietoa visualisoidessa muistaa, etteivät datasetit välttämättä ole aukottomia.

Oman haasteensa muodostaa tiedon ajankohtaisuuden tarve: IATI haluaisi mahdollisimman paljon eteenpäin katsovaa tietoa, ja vieläpä neljännesvuosittain. Tämä auttaisi kehitysmaita ja niiden asukkaita kehityksensä suunnittelemisessa. Tällä hetkellä esimerkiksi ulkoministeriö vie tiedot IATIin vuosittain, samalla kun raportoidaan OECD:lle edellisvuoden rahojen käytöstä.

Ei tulossa pakolliseksi

Kaikista pisimmällä IATI-järjestelmään menossa ovat britannialaiset järjestöt. Syy on ilmeinen: maan kehitysapuviranomainen on tehnyt järjestelmään kuulumisen tuen ehdoksi. Helsingissä paikalla olleet hollantilaisjärjestöt pitivät todennäköisesti, että myös siellä järjestelmästä tulee jossain vaiheessa pakollinen.

Ulkoministeriön erityistarkastajan Matti Lahtisen mukaan tällaista on Suomessa turha pelätä.

"Suomi uskoo siihen, että kansalaisjärjestöt ovat itsenäisiä toimijoita", Lahtinen sanoi. Hän toki silti rohkaisi järjestöjä IATIin: siitä olisi Lahtisen mukaan hyötyä järjestöille itselleenkin.

Ministeriössä on jo kokeiltu hanketuen sähköistä hakua, ja seuraava askel Lahtisen mukaan on sähköinen raportointi. Se voi helpottaa tietojen viemistä IATIiin, mutta täydellinen automaatio tuskin tulee toimimaan: on esimerkiksi kansalaisyhteiskunnalle enemmän tai vähemmän vihamielisiä maita, joiden osalta kaikkien tietojen julkisuus voisi olla ongelmallista. IATI mahdollistaa myös tiettyjen tietojen julkaisematta jättämisen.

"Pitää muistaa, että 88 prosenttia Suomen kehitysyhteistyöstä on muuta kuin järjestötyötä", Lahtinen muistutti.

Siksi hänestä on tärkeää, että Suomi on IATIssa: järjestöjenkin on saatava tietää, mitä Suomen kehitysyhteistyössä tehdään.