Uutinen

Suomalaiset kannattavat kehitysyhteistyön lisäämistä

Suomalaiset ovat halukkaita nostamaan kehitysyhteistyömäärärahat vähintään YK:n suosittamalle tasolle, kertoo ulkoministeriön tuore tutkimus.
Tomi Kuhanen
6.11.2003

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston Taloustutkimuksellä teettämän mielipidekyselyn mukaan kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle on vahva. Kolme neljäsosaa haluaa nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja nykytasosta. Enemmistön mielestä sopiva taso olisi 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta tai enemmän.

"On merkittävää, että enemmistö on vähintään 0,7 prosentin kannalla, vaikka samanaikaisesti Tilastokeskuksen tutkimukset osoittavat, että kansalaiset eivät luota maan talouteen. Ennen taloustilanne korreloi selvästi kehitysapumielipiteiden kanssa, mutta nyt yhteys näyttää katkenneen", sanoi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Hannu Ilkas tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Ilkaksen mukaan merkittävää on, että suomalaiset ovat suhteellisen hyvin selvillä myös siitä, mikä on kehymäärärahojen nykytaso.

"Tiedon tasoa voi pitää hyvänä. Vielä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa monet Suomessakin luulivat, että kehitysyhteistyöhön käytetään kymmeniä prosentteja bruttokansantuotteesta", sanoi Ilkas.

Myös kehityspoliittisen osaston tiedotuspäällikkö Katri Kaarniala ylisti suomalaisten tietämystä. Hänen mukaansa muissa OECD-maissa huomattava osa ihmisistä uskoo, että heidän maansa kehitysapumäärärahat ovat jopa 20 prosentin tasolla.

Kansa virallisen kehityspolitiikan linjoilla



Tutkimuksen mukaan suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyötä erityisesti terveydenhuoltoon ja väestökysymyksiin, opetukseen, vesihuoltoon sekä ihmisoikeuksien, demokratian, tasa-arvon ja hyvän hallinnon edistämiseen. Painopisteet ovat pitkälti samoja kuin Suomen viralliset painopisteet.

"Kiinnostavaa, että Suomen kehitysyhteistyön painopisteet ovat etusijalla kansalaisten mielipiteissä. On myös ymmärretty, että ilman demokratiaa ja ihmisoikeuksia ei voida rakentaa kestävää kehitystä. Tästä saa hyvää tukea työlle", iloitsi ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren.

Suomalaiset suuntaisivat apua eniten Afrikkaan. Venäjän ja Baltian maiden tukeminen ei innosta aiempien vuosien tapaan.

"Tämä on selvä linja. Avun pitää mennä kaikkein köyhimpiin maihin ja juuri Afrikassa ovat köyhimmät ja eniten velkakierteessä olevat maat."

Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat myös innokkaita suuntaamaan rahaa monenkeskiseen yhteistyöhön.

"Yllättävää, että suomalaiset tukevat tätä. Johtuneeko siitä, että YK:n asema on ollut niin paljon esillä viime aikoina", pohdiskeli Katri Kaarniala.

Laatuun luotetaan



Puheet siitä, että kehitysyhteistyörahat eivät mene kohteisiinsa eikä niillä saa mitään aikaan eivät ole vaikuttaneet suomalaisten mielipiteisiin. Kolme neljäsosaa tutkimukseen haastatelluista arvioi, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta.

Viranomaisten antamaan tietoon kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä luottaa 83 prosenttia ja kansalaisjärjestöjen tietoon 78 prosenttia. Eniten epäilyksiä herättävät tiedotusvälineet: lähes 40 prosenttia ei luota tiedotusvälineiden tarjoamaan tietoon ja erittäin luotettavina niitä pitää vain kahdeksan prosenttia vastanneista.

Televisio ja sanomalehdet ovat kuitenkin enemmistölle pääasiallisia tiedon lähteitä. Kansalaisjärjestöiltä saadaan enemmän tietoa kuin ennen, mutta kouluissa ja oppilaitoksissa tietoa saadaan selvästi vähemmän kuin ennen.

Christian Sundgren ihmetteli, miksi nuoret eivät enää saa koulusta tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä. Toimenpiteitä on luvassa.

"Meillä on jo kansalaisjärjestöjen kanssa uusia suunnitelmia kehitysyhteistyöasian saamiseksi mukaan kouluopetukseen", kertoi Sundgren.