Uutinen

Suhtautuminen Burmaan tiukentuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEAN puuttui ensimmäistä kertaa Burman sisäisiin asioihin vaatiessaan oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin vapauttamista.
Timo Kuronen
18.6.2003

Kambodzhan pääkaupungissa Phnom Penhissä kesäkuun 17. päivänä pidetty ASEAN:in ulkoministerikokous jää historiaan. Ensimmäistä kertaa kymmenen jäsenmaata käsittävän järjestön 36-vuotisessa historiassa laadittiin julkilausuma, jossa puututtiin yhden jäsenmaan sisäpolitiikkaan. Burman (nyk. Myanmar) sotilasjuntan toukokuun lopulla pidättämää oppositiopuolue NLD:n (National League for Democracy) johtajaa Aung San Suu Kyita ja muita puolueen jäseniä vaadittiin vapautettavaksi mahdollisimman pian.

Vaatimuksen takana olivat erityisesti Filippiinit ja Singapore, joiden mukaan kansainvälinen painostus tärkeiden kauppakumppaneiden EU:n ja Yhdysvaltain suunnalta saattaa koko ASEAN:n huonoon valoon, jos ryhmittymä jatkaa Burman sotilasjuntan tukemista. Myös Burman suurin avunantaja Japani on muuttanut suhtautumistaan kriittisemmäksi tuoreimman NLD:n johdon pidätysaallon myötä.

Toisaalta useimpien muiden maiden, kuten Thaimaan ja Malesian ministerit vakuuttivat, että yhteistyötä Burman sotilasjuntan kanssa jatketaan rakentavalla tavalla ilman pakotteita tai kauppasaartoja. Kiinan ja Intian jälkeen näillä ASEAN-mailla on lähimmät kauppasuhteet Burmaan. Ainakin Kiina tukee Burmaa myös sotilaallisesti.

Burman ulkoministerin Win Aungin kerrottiin olleen yllättynyt ryhmittymän vaatimuksesta, mutta hän ei halunnut estää julkilausumaa ASEAN:in yhtenäisyyden nimissä. Win Aung oli myös kertonut, että Suu Kyitä pidetään turvassa mahdollisilta salamurhaajilta. Keitä nämä mahdolliset murhaajat ovat, burmalaiskenraali ei osannut ministerikollegoilleen vastata.

Pelkät sanat eivät riitä



Burman demokratialiikkeelle, opiskelija-aktivisteille, vähemmistöryhmittymille ja maanpaossa eläville pelkät vaatimukset vangittujen vapauttamisesta eivät riitä. He vaativat sotilasjunttaa luovuttamaan vallan yli kymmenen vuotta sitten demokraattisesti valituille kansanedustajille. Myöskään kuluttajaboikotit, eurooppalainen kauppasaarto ja Yhdysvaltain paraikaa laatima burmalaisten tuotteiden tuontikielto eivät riitä, jos Burman naapurimaat jatkavat kaupankäyntiä entiseen malliin.

Salanimen turvin bangkokilaiseen päivälehteen kirjoittava burmalainen demokratia-aktivisti peräänkuuluttaa kansainvälistä boikottia myös Burman sotilasjunttaa tukevia maita kohtaan. Terrorismiuhan ja sarsin jatkoksi ASEAN-maiden talouksia pitäisi horjuttaa kansainvälisellä Burma-boikotilla. Näiden maiden johtajat näyttävät burmalaisaktivistin mukaan seuraavan vain kauppataseita, eivät kansalaistensa ja kansainvälisen yhteisön ihmisoikeusvaatimuksia.

Sotaa demokratian palauttamiseksi Burmaan tuskin kukaan haluaa. Jopa Yhdysvalloille alue on liian herkkä, sillä Burman parhaita naapureita ovat ydinasevaltiot Kiina ja Intia.