Kriitikoiden mukaan valtavat eukalyptuspellot supistavat vesivarantoja ja aiheuttavat eroosiota. Metsäyhtiö Veracelin mukaan oikein hoidettu eukalyptusplantaasi ei kuluta vettä enempää kuin alkuperäinen metsä.
Kuva:
Stora Enso
Uutinen

Stora Enso yhä ympäristöväen hampaissa Brasiliassa

Arvostelijoiden mielestä puupeltojen ja sellutehtaiden haitat ovat hyötyjä suuremmat.
Fabiana Frayssinet
16.5.2011

IPS -- Suomalais-ruotsalainen metsäjätti Stora Enso on jatkuvasti Brasilian ympäristöjärjestöjen ja maattomien liikkeen hampaissa.

Syytösten kohteena on Veracel-yhtiö, jonka Stora omistaa puoliksi brasilialaisen Fibrian kanssa. Veracel aloitti vuonna 2005 toimintansa Bahian osavaltion Eunápolisissa, jossa sillä on sellutehdas ja oma satama. Eukalyptusplantaasit levittäytyvät kymmenen kunnan alueelle.

Yhtiötä on pitkin matkaa syytetty ympäristö- ja muista rikoksista sekä työlakien rikkomisesta. Syytösten takana ovat muun muassa Etelä-Bahian tutkimus- ja kehityskeskus (Cepedes), kansainvälinen Maan ystävät ja Maattomien maatyöläisten liike (MST).

MST:n naisjäsenet järjestävät jatkuvasti mielenosoituksia ja valtauksia Veracelin alueella.

Veronkiertoa, lahjontaa...

Veracel on syyllistynyt "muun muassa ympäristörikoksiin, veronkiertoon, asiakirjojen väärentämiseen ja virkamiesten lahjontaan", MST:n aktivisti Marcelo Durão Fernandes latelee.

Bahian yleisen syyttäjän virasto kumosi 2008 Veracelin eukalyptusistutuksille myönnettyjä ympäristölupia, koska ne katsottiin hankituiksi virkamiehiä ja valtuutettuja lahjomalla.

Veracel sai sakkoja sekä määräyksen hävittää puupellot neljästä kunnasta ja istuttaa tilalle sademetsää. Sakkoja yhtiölle on rapissut myös vesistöjen saastuttamisesta kasvimyrkyillä. Veracel on valittanut monista päätöksistä.

Fernandes muistuttaa, että valtavat eukalyptuspellot supistavat vesivarantoja ja aiheuttavat eroosiota. Vaaravyöhykkeessä ovat vähiin huvennut atlanttinen sademetsä ja alkuperäiskansojen asuinalueet.

Puuplantaaseja on Brasiliassa istutettu eniten itäisiin Bahian ja Espírito Santon sekä eteläiseen Rio Grande do Sulin osavaltioon. Vuonna 2009 sellun ja paperin raaka-aine peitti kaksi miljoonaa hehtaaria.

Työoloista käräjöidään

Myös työntekijöiden asemasta valitetaan. Veracelia ja sen alihankkijoita vastaan on muutaman viime vuoden aikana nostettu 850 kannetta Eunápolisin työtuomioistuimessa.

Cepedes-järjestön Ivonete Gonçalves muistuttaa, että Veracelin luvattomat puupellot ovat häätäneet tuhansia talonpoikia viljelmiltään.

Ruokaturva heikkenee, kun soijan, sokeriruo'on ja eukalyptuksen kaltaiset monokulttuurit valtaavat alaa riisiltä, pavuilta ja maniokilta, Fernandes vahvistaa.

Eunápolisin maatyöläisten tilastojen mukaan seudulla viljeltiin vuonna 2002 kahdeksaa hyötykasvia, mikä antoi työtä noin 30 000 hengelle, Gonçalves sanoo.

"Nyt Veracel on vallannut miltei kaiken viljelymaan, mutta työllistää suoraan 400 ja alihankkijoiden kautta 2 500 ihmistä", hän jatkaa.

Veracel vastaa

Veracelin tiedotuspäällikkö Débora Jorge kumoaa syytöksiä sähköpostiviestillä. Hänen mukaansa valtaosa Veracelin ostamasta maasta oli aiemmin karjan laitumena.

Veracel ilmoittaa suojelevansa hehtaarin metsää jokaista eukalyptushehtaaria kohti. Yhtiö lupasi 2004 ennallistaa 400 hehtaaria atlanttista sademetsää vuodessa. Vuonna 2010 luonnontilaan oli palautettu jo 4 000 hehtaaria.

Veracel vakuuttaa käyttävänsä vain sallittuja kemikaaleja. Se vetoaa brasilialaiseen tutkimukseen, jonka mukaan oikein hoidettu eukalyptusplantaasi ei kuluta vettä enempää kuin alkuperäinen metsä.

Yhtiö myöntää toimintansa häätäneen jonkin verran asukkaita, mutta kiistää laajan muuttoliikkeen.

Valtaosa työoloja koskevista kanteista kohdistuu Veracelin mukaan alihankkijoihin.

Kuka lopulta hyötyy?

Arvostelijoilla on kuitenkin varastossa suurempia kysymyksiä, kuten se, kuka oikeastaan hyötyy Veracelin toiminnasta Brasiliassa.

"Kourallinen työntekijöitä ja poliitikkoja. Todellisia hyötyjiä ovat epäilemättä ruotsalaiset ja suomalaiset", Gonçalves vastaa itse.

Veracelin tuottama sellu ja liikevoitto päätyvät ulkomaille. "Meille jäävät teollisten plantaasien ympäristövaikutukset ja eteläisen Bahian köyhtyminen", MST:n johtaja João Pedro Stédile kiteyttää.