Uutinen

Stiglitzin YK-ryhmä esittää uutta reservivaluuttaa ja globaalia talousneuvostoa

Kaikkia tarvitaan nyt maailman pelastamiseksi lamasta, kuuluu talousnobelistin johtaman asiantuntijapaneelin perusviesti.
Mikko Sauli
30.3.2009

Talousnobelisti Joseph Stiglitzin johtama YK:n alainen komitea julkaisi raporttinsa viime viikon lopulla. Arvovaltaisen komiteajäsenistön tehtävä oli vaatimattomasti pohtia, kuinka maailman talousjärjestelmää pitää uudistaa talouskriisistä selviämiseksi.

Raportti sisältää ehdotuksia esimerkiksi kansainvälisten verojen toteuttamisesta ja painottaa tarvetta lisätä kehittyvien maiden poliittista liikkumatilaa. Paneelin yhtenä jäsenenä oli muun muassa belgialaissosiologi François Houtart, joka on yksi Maailman sosiaalifoorumin pääideologeista. Paneelin suosituksissa onkin paljon samaa kuin kansalaisjärjestöjen vuosien ajan esimerkiksi sosiaalifoorumien yhteydessä esittämissä vaatimuksissa.

Stiglitzin ryhmä pitää johtavien teollisuus- ja kehitysmaiden G20-instituutiota aliedustavana ja ehdottaa sen korvaamista kaikki maailman maat kattavalla järjestelmällä. Ehdotuksen työnimi on "Global Economic Coordination Council", ja tämä globaali talousneuvosto edustaisi siis kaikkia YK:n yleiskokouksen maita. Elin olisi valtiopäämiestasoinen.

Yhdysvaltojen johtoasema uhattuna?

"Kriisin luonne ja vakavuus ovat todella avanneet uusia näkymiä muutoksille ja uudistuksille, jotka eivät mielestäni olisi olleet kuviteltavissa vielä pari kuukautta sitten," Stiglitz sanoo.

Yksi raportin radikaaleista suosituksista on Kiinankin esittämä ehdotus uudesta reservivaluutasta. Asiantuntijapaneelin analyysin mukaan paluuta dollariin ei ole, eikä muutamaan eri reservivaluuttaan perustuva järjestelmä olisi paljon dollaripohjaista vakaampi. Nykyisen dollaripohjaisen reservijärjestelmän seurauksena kehitysmaat ovat rahoittaneet erityisesti Yhdysvaltoja valuuttareserviensä kautta.

Suosituksella voi toteutuessaan olla kauaskantoiset seuraukset, sillä Yhdysvaltojen johtoasema maailmassa perustuu pitkälti dollarin asemaan maailmantalouden reservivaluuttana. Esimerkiksi Irakin sodan alussa monet kommentaattorit pitivät sodan perimmäisenä syynä Irakin suunnitelmia siirtyä öljykaupassaan euroihin dollarin sijaan.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mielestä äänenpainojen muutos on merkittävä.

"Yhdysvaltain aseman heikkeneminen on ilmeistä. Nyt tällaiset ajatukset eivät ole yhtä avantgardistisia kuin pari vuotta sitten," Teivainen muotoilee.

Talouspolitiikkaa kaikille

Raportin analyysin mukaan kehitysmailta puuttuu mahdollisuus harjoittaa suhdanne- ja talouspolitiikkaa samassa mittakaavassa kuin rikkaat maat, sillä velvoitteet kansainvälisiä lainojia kohtaan sitovat niiden kädet.

Niiden talouspolitiikka on valjastettu siihen oletukseen, että kasvu on jatkuvaa, eikä suhdanteiden vastaiselle talouspolitiikalle jää tilaa.

Rikkaiden maiden toteuttamat elvytystoimenpiteet eivät myöskään ole mahdollisia köyhemmille valtioille. Raportti painottaakin lisäresurssien merkitystä.

Järjestelmien tasolla Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin uudistaminen nousevat raportissa keskeisiksi. Kansainvälisistä veroista suositetaan erityisesti valuutanvaihtoveroa ja hiilidioksidipäästöveroa.

Myös erilaisiin finanssituotteisiin ja -instituutioihin, jotka johtivat talouskriisin syntyyn, halutaan puuttua. Raportin hampaissa ovat esimerkiksi johdannaismarkkinat, luottoluokituslaitokset ja sääntelemätön kauppa. Kaikki nämä ovat useissa analyyseissä nousseet esiin keskeisinä kriisiin vaikuttaneina tekijöinä.

Globaaliin talouskriisin etsitään ratkaisuja 2. huhtikuuta pidettävässä G20-maiden johtajien kokouksessa sekä YK:n huippukokouksessa kesäkuussa.

Lisää tietoa aiheesta