Uutinen

SSF: Kansalaisjärjestöjä kehotettiin toimintaan työelämän olojen parantamiseksi

Suomen sosiaalifoorumin ensimmäinen tunnustuspalkinto annettiin Juha Siltalalle hänen suomalaisen työelämän tutkimuksestaan. Sama aihe herätti myös toimintaehdotuksen sosiaalifoorumin päätösseminaarissa.
Jari Nousiainen
11.4.2005

Professori Juha Siltalaa kiitettiin 9.-10.4.2005 järjestetyssä Suomen sosiaalifoorumissa terävästä työelämän ongelmien analyysista ja aiheen esille nostamisesta. Sosiaalifoorumin ensimmäinen tunnustuspalkinto myönnettiin hänen viime vuonna ilmestyneen Työelämän huonontumisen lyhyt historia -kirjansa johdosta.

Sosiaalifoorumin päätösseminaarissa pyrittiin hahmottelemaan toimia paremman maailman saavuttamiseksi. Siltalan palkitsemisen hengessä merkittävään osaan nousivat työntekijöiden oikeudet.

Kuva: SSF:n päätösseminaari (Kuvaaja: Jari Nousiainen

SSF:n päätösseminaariin osallistuivat Paavo Arhinmäki, Lauri Myllyvirta, Jaana Airaksinen, puheenjohtaja Kai Laaksonen, Rosa Meriläinen, Tapio Laakso ja Aapo Kyrölä.

Yleistä kannatusta sai ehdotus prekariaatin eli pätkätyöläisten, opiskelijoiden ja ammattiyhdistysliikkeen kampanjoinnin keskittämiseksi samaan ajankohtaan syksyllä. Ay-liikkeen osallistumista työelämän kohentamiseen pidettiin erityisen tärkeänä. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistutti, että yhteistoiminta on mahdollista jonkin asian puolesta vaikka kaikesta muusta ei oltaisikaan samaa mieltä.

Prekariaatti.orgia edustaneen Tapio Laakson mielestä "ei ole kyse vain työstä vaan koko tuotannosta." Palkkatyön ulkopuolella tehtävä työ kaipaa enemmän arvostusta, esimerkkinä Laakso käytti lasten kotona hoitamista.

Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen moitti luottamusta veronkevennysten edulliseen vaikutukseen. "Veronkevennykset eivät lisää tehokkaasti talouskasvua ja talouskasvu ei lisää työpaikkoja." Parempi vaihtoehto voisi hänen mukaansa olla kuntien taloudellisen liikkumavaran lisääminen, jotta ne voisivat tuottaa palveluita ja siten luoda työpaikkoja.

Hyvinvointi edellyttää kansalaisten aktiivisuutta

Työelämän huonontuminen lisää tarvetta kiinnittää huomiota hyvinvointiin. "Suomalainen hyvinvointiyhteiskuntaa ajava liike lyötiin polvilleen laman aikana, emmekä ole päässeet uudelleen liikkeelle", pahoitteli Arhinmäki. "Taloudellisten sitovien tavoitteiden rinnalle olisi luotava sitovia hyvinvointitavoitteita."

Hyvinvointia ei Arhinmäen mukaan kannata odottaa yritysten luovan saadessaan helpotuksia, vaan ihmisten on toimittava. "Hyvinvointi syntyy siitä, että ihmiset haluavat tehdä sitä."

Yhteiskunnan varallisuuden piiloutuminen on ongelma hyvinvoinnin tuottamiselle. "Yksi tapa päästä kapitalistien rahoihin käsiksi on veroparatiisien lakkauttaminen", Meriläinen muistutti Attacin tavoitteesta.

Paremman maailman puolesta toimimisen haasteena pidettiin osallistumisen vaikeutta ja toisaalta kannustuksen puutetta. "Kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon on tehtävä helpommaksi", Voima-lehden päätoimittaja Jaana Airaksinen sanoi. Hän kertoi kannattavansa kansalaisten aloitteesta pidettäviä kansanäänestyksiä Sveitsin tapaan.

Laakso toivoi kansalaisjärjestöjen pyrkivän aktiivisemmin ohjaamaan yhteiskunnallista keskustelua. "Pitää pystyä asettamaan keskustelua, ei vain vastaamaan", hän totesi. Airaksinen kommentoi, että tilaisuuksia aloitteen tekemiseen voidaan saada pysäyttämällä huonoja hankkeita.

"Suuri joukko ihmisiä on menettänyt uskonsa siihen, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa", Arhinmäki sanoi. "Meidän pitää saada ihmisiä mukaan, ja se lähtee siitä että voitetaan pieniä kamppailuja. Ne luovat uskoa vaikutusmahdollisuuksiin."

Lisää tietoa aiheesta

Kepan kooste Suomen sosiaalifoorumista