Uutinen

SSF: Globaalin talouden alamäki tie onnelaan?

Globaali talous on saavuttanut huippunsa, ja nyt edessä on paluu onnelliselle ja kestävälle paikallistasolle, maalailtiin Suomen sosiaalifoorumissa - ei tosin ilman kriittisiä vasta-argumentteja.
Sanna Jäppinen
11.4.2005

"Enää ei voida jatkaa ajatellen, että kehitys olisi riippuvainen globaalin talouden kasvusta ", totesi irlantilainen Richard Douthwaite Attacin ja Maan ystävien järjestämässä seminaarissa sosiaalifoorumissa 9. huhtikuuta. Douthwaite on kirjoittanut Nykyaikainen paikallistalous -kirjan kymmenen vuotta sitten, ja sen uudistettu versio julkaistiin suomeksi viime vuonna.

Fossiilisten polttoainevarantojen, erityisesti öljyn, hiipuessa globaalin talouden kasvu kääntää suuntaansa, ja koko liiketoiminnan perusperiaate kääntyy päälaelleen. Tähän asti on pyritty minimoimaan kulut työvoiman suhteen, mutta jo lähitulevaisuudessa työvoima tulee olemaan suhteellisen halpaa verrattuna energiaan, Douthwaite esitti.

Öljyvarojen väheneminen ei siis merkitse kriisiä, vaan askelta kohti "yhteiskuntaa, josta olemme pitkään haaveilleet".

"Elämästä tulee vähemmän monimutkaista, kun vaihtoehtoja on vähemmän. Tavaroista rakennetaan kestäviä ja helposti korjattavia, ja uusien rakennusten sijaan remontoidaan vanhoja, kun energiaa ei ole tuhlattavaksi", kuului Douthwaiten visio uusvanhasta kestävästä maailmasta.

"Yhteisöjen onkin nyt mietittävä, miten ne voivat paikallistasolla tuottaa energiaa ja millainen maataloustalous tai teollinen tuotanto niille ylipäänsä on mahdollista. Muuten niistä tulee energianarkkareita, jotka ostavat muilta mailta päivittäisen energia-annoksensa hintaan mihin hyvänsä."

Hyvänä esimerkkinä paikallisten resurssien hyödyntämisestä Douthwaite mainitsi Tanskan tuulivoiman. "Nykyään merkittävä energiamuoto sai alkunsa kolmen perheen aloitteesta. Parlamentista asti haettiin päätös, että paikallisen sähkölaitoksen on otettava tuulienergian tuottama vähäinen sähkö jakelunsa piiriin. Näin saatiin paikallisrahoitus tukemaan paikallisten luonnonvarojen käyttöä."

Paikallisuus ei ole automaattisesti hyve

Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki haastoi Douthwaiten näkemykset:

"Eristäytynyt ja harvainvallan johtama paikallisyhteisö ei välttämättä toimi - kyse on ennen kaikkea ihmisten mahdollisuudesta sosiaaliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Sen takia tarvitaan globaalisti demokraattisempaa ja sosiaalisesti vastuuntuntoisempaa hallintaa."

Patomäki painotti, että itse toiminta tapahtuu aina paikkaan sidottuna. "Globaali hallinta merkitsee sitä, että ollaan tietoisia niistä prosesseista, jotka vaikuttavat paikallisiin yhteisöihin eri puolilla maailmaa. Ei ole edelleenkään olemassa esimerkiksi mitään "globaalia" taloutta, vaan se koostuu alueellisista talouksista."

Paikallisyhteisöjen vahvistaminen on myös osaltaan uusliberalismin strategia - Suomessakin, Patomäki muistutti. "Kun kunnille on annettu enemmän valtaa ja vastuuta taloudestaan, niiden on ollut pakko leikata hyvinvointipalvelujaan."

Globaalin hallinnan rinnalle Patomäki nosti kansainvälisen verotuksen. "Demokraattinen globaali talous voi lisätä kansallista autonomiaa. Esimerkkinä on vaikkapa kuljetusvero, joka nostaisi pitkien matkojen päästä tuotavien tuotteiden kuljetuskuluja. Vaikutus olisi suuri esimerkiksi paikalliseen maatalouteen."

Yhteisön oma talousjärjestelmä luo turvaverkon

Douthwaiten ajatuksia ei sellaisenaan allekirjoittanut myöskään Outi Hakkarainen, pitkän linjan aktiivi ja parin viikon kuluttua ilmestyvän Talous ja demokratia -kirjan tekijä.

"Totta kai globaali talous ja paikalliset taloudet voivat toimia yhtä aikaa ", totesi Latinalaisen Amerikan maissa virallisen talouden rinnalla toimiviin epävirallisiin talousjärjestelmiin perehtynyt Hakkarainen.

"Esimerkiksi Argentiinan talouskriisin aikana moni ryhtyi käyttämään epävirallista valuuttaa, koska putosi virallisen talouden ulkopuolelle. Samoin Meksikossa elävät rinnakkain virallinen talous ja yhteisön luomat järjestelmät. Tärkeintä toimivuudelle on, että yhteisön ihmiset voivat itse hyväksyä järjestelmän säännöt."

"Paikallistalous luo ihmisille turvaverkoston ja tarjoaa keinoja virallisen talouden kriiseistä selviytymiseen. Esimerkiksi Argentiinan tilanne on nyt parempi, mutta uskon, että jos siellä ajaudutaan uuteen talouskriisiin, ihmisten aiemmin luoma vaihtoehtoinen järjestelmä saadaan nopeasti käyttöön."

Hakkarainen muistutti, että myös Suomessa epävirallinen talous elää järjestäytyneen yhteiskunnan rinnalla: "Me hyödynnämme paljon esimerkiksi metsiemme antimia, sieniä ja marjoja."

Lisää tietoa aiheesta

Kepan kooste Suomen sosiaalifoorumista