Uutinen

SPR kehottaa auttamaan Afrikkaa

Kalle Löövi
6.4.2000

Suomen Punainen Risti pyytää kansalaisia auttamaan, jotta itäisessä Afrikassa säästyttäisiin nälkäkatastrofilta. Etiopiassa Punainen Risti on keskittänyt ruoka-apunsa niille alueille, jotka muuten jäisivät ilman tukea. Etelä-Wollossa 80 000 viljelijää elää jo neljättä vuotta ilman sateita.

Osa Etelä-Wollon asukkaista tarvitsee täydennysruokaa, osa viljaa ja siemeniä. Vuosia sateitta jääneellä alueella on eletty valtion ja Punaisen Ristin hätäavulla. Punainen Risti jakoi alueella ruokaa 40 000 ihmiselle viime syksynä.

Punainen Risti avustaa myös Ogadenin alueella, jossa ruokatilanne on heikentynyt nopeasti tänä talvena. Ensi viikon alussa aiotaan aloittaa jakelut 181 000 ihmiselle.

Etiopia on vuosikausia kohentanut maatalouttaan. Epäsäännölliset sateet ja riittämättömät viljelymenetelmät hidastavat kehitystä. Väestönkasvu ja ympäristöongelmat pahentavat tilannetta. Kaksi vuotta sitten neljä miljoonaa ihmistä oli ruoka-avun tarpeessa.

Nykyinen kriisi alkoi kehittyä vuosi sitten. Maan hallitus, YK, Punainen Risti ja muut avustajat pystyivät kattamaan tarpeet loppuvuoteen saakka. Marraskuusta lähtien tilanne on heikentynyt entisestään.

Suomen Punainen Risti lähetti viime vuonna 200 000 markkaa Etelä-Wolloon. Alueella on nyt yksi suomalainen avustustyöntekijä.

Lahjoita katastrofirahastoon

Auta itäisen Afrikan ihmisiä, kehottaa Suomen Punainen Risti. Katastrofirahasto: puhelimet 0600-411777 (30 mk/puhelu+pvm), 0600-412777 (60 mk/puhelu+pvm), Internet www.redcross.fi , tilit pankeissa Merita 221918-68000, Leonia 800019-225005.

Kansainvälinen Punainen Risti julkaisee avustusvetoomuksen lähipäivinä.

6.4.2000/op

Lisätietoja: kansainvälisen avun päällikkö Kalle Löövi, (09)1293 276, 049-465 731, kansainvälisen avun suunnittelija Maria Lensu, (09)1293 274, tiedottaja Outi Pärnänen, (09)1293 266, 040 508 4686

Nina Winquist-Galben juttu Katastrofirahaston lehdestä keväältä 98:

Etiopialaisten nälkä jatkuu vielä vuosia

Etiopia kohentaa maatalouttaan, mutta kehitystyö vie vuosia. Kuivuus kärvensi taas viime vuoden sadot. Lapset kuolevat nälkään ja sairauksiin.

Addis Abebassa on helppo tunnistaa Etiopiasta aikoinaan lähteneet maastamuuttajat paikallisväestön joukosta. Kalliit länsimaiset vaatteet ja kellot erottavat heidät vähemmän onnekkaista maanmiehistään. He ovat lisäksi päätä pitempiä kuin paikalliset; he ovat jo yhden sukupolven ajan syöneet paremmin.

Monien mielestä Etiopiassa on aina nälänhätää, ja kyllähän näin onkin. Siihen ovat johtaneet epäsäännölliset sateet, alkeelliset viljelymenetelmät ja liian tehokas maankäyttö. Väestönkasvu ja ympäristöongelmat sekä metsien hävittäminen pahentavat ongelmia.

- Kun El Ninon kaltaiset ilmiöt ravisuttavat maan eteläosaa ja kuivuus köyhdyttää taas maan koillisosaa, rakenteelliset ongelmat kärjistyvät, sanoo Etiopian Punaisen Ristin pääsihteeri Tenna Mengistu.

Katastrofista kehitykseen

Kaksi vuotta pellot tuottivat hyvin, mutta vuonna 1997 sadot epäonnistuivat jälleen. Maalis-toukokuun lyhyt sadekausi ja tärkeimmät elo-lokakuun sateet jäivät tulematta. Seurauksena oli 530 000 viljatonnin vaje. Yli neljän miljoonan ihmisen arvioidaan tarvitsevan ruoka-apua.

- Nyt ei tule 1980-luvun puolivälin kaltaista nälänhätää, Mengistu sanoo. - Pystymme nykyisin ennakoimaan hätätilan, ja hallitus tekee paljon työtä maatalouden kehittämiseksi. Mutta kehitystyö vie vuosia, ja sinä aikana suuri osa maata on haavoittuvainen kuivuuden aikana. Miljoonat etiopialaiset elävät jatkuvan katastrofin aikaa.

Hän lisää, että katastrofiapu auttaa vähän aikaa. Mutta katastrofista toiseen sinnittelevät ihmiset eivät pysty sillä parantamaan asemaansa.

- Jos onnistumme kehittämään ja suojelemaan ihmisten elinoloja, kaikkein haavoittuvimmat ihmiset jaksavat ehkä ominkin voimin pärjätä seuraavien katastrofien aikana ja jopa osallistua niiden ehkäisemiseen.

Lapset kuolevat nälkään ja sairauksiin

Etiopiassa on 55 miljoonaa asukasta. Yli puolet heistä saa syödäkseen neljänneksen vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Kaksi kolmasosaa lapsista on aliravittuja, määrä on maailman korkein.

- Nälkä koskettaa kaikkia maan osia. Ogadenin seudulla työskentelevillä sairaanhoitajillamme ei ole pulaa aliravituista lapsista kertovista tarinoista. He näkevät lapsia, jotka kroonisen ruuanpuutteen takia kuolevat malariaan, hinkuyskään, ripuliin ja keuhkotulehdukseen, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Etiopian toimiston päällikkö Giorgios Comninos.

Teksti Nina Winquist-Galbé

Sekä Maailmanpankki että Kansainvälinen valuuttarahasto ovat yhtä mieltä siitä, että Etiopia on kehittynyt vuoden 1991 jälkeen uskomattoman nopeasti. Etiopia on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista (tulot henkeä kohti alle 600 markkaa), mutta maan hallintoa muotoillaan uudelleen ja taloutta yksityistetään.

Etiopia on edelleen riippuvainen yli neljän miljardin markan suuruisesta vuosittaisesta ulkomaisesta avusta. Talous kasvaa seitsemällä prosentilla vuodessa, ja inflaatioprosentti on alle kymmenen. Maatalous on edelleen tärkeä. Kaksi kolmannesta valuuttatuloista saadaan kahvinviennistä. Se kattaa puolet bruttokansantuotteesta. Toistaiseksi maa tarvitsee jatkuvasti ruoka-apua. (Lähde: Financial Times, Country Survey, 2.3.98)