Uutinen

Sosiaalifoorumi: Ilmastonmuutos tajuttava osaksi köyhdyttämistä

Ilmastonmuutos on otettava selkeästi osaksi kehityspolitiikkaa, todettiin Suomen sosiaalifoorumissa.
Sanna Jäppinen
3.4.2006

Suomen sosiaalifoorumi, Bhuwan Pathak (Kuva: Sanna Jäppinen)

Intialainen Bhuwan Pathak kertoi, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa Himalajan alueen perinteiseen elämäntapaan.

"Himalajan rinteiden asukkaiden pääelinkeino on maanviljely, ja olemme täysin riippuvaisia sateista. Nykyään emme enää tiedä, milloin sateet tulevat - emme enää osaa lukea taivaan merkkejä ", intialainen kansalaisaktiivi Bhuwan Pathak kuvaili ilmastonmuutoksen seurauksia kotiseudullaan 2 000 metrin korkeudessa lähellä Nepalia ja Tiibetiä.

Vasudhaiva Kutumbakam -järjestöä edustava Pathak puhui Maan ystävien järjestämässä "Ilmastonmuutos ja vuosituhattavoitteet" -tilaisuudessa Suomen sosiaalifoorumissa. Viidettä kertaa kokoontuva foorumi pidettiin 1.-2. huhtikuuta Helsingissä. Foorumin teemana oli "Tilana Eurooppa, rajana ympäristö, tavoitteena globaali hyvinvointiyhteisö", ja tapahtumia järjesti noin 60 kansalaisjärjestöä.

"Ilmastonmuutos syventää köyhyyttä, sillä seuraukset tuntuvat eniten köyhien ihmisten elämässä. Köyhimmillä on vähiten selviytymiskeinoja esimerkiksi viljelyolosuhteiden muuttuessa tai luonnonmullistusten jälkeen", totesi Kepan kehityspoliittinen sihteeri Miia Toikka.

Toikan mukaan hiljattain perustettu ympäristö- ja kehitysjärjestöjen verkosto pyrkii etsimään yhtymäkohtia ympäristö- ja kehityspolitiikan välillä, sillä ilmastonmuutos on osa köyhdyttäviä rakenteita, kuten vaikkapa epäoikeudenmukainen kauppapolitiikka - lopputulos ei ole vääjäämätön kohtalo, vaan seurausta sekä teollisuus- että kehitysmaiden poliittisista päätöksistä.

Torjunnan ohella on sopeuduttava

Himalajalla ilmaston muuttuminen on vaikuttanut viljelyolosuhteisiin ja metsien puukantaan. Myös alueen suurten jokien patoaminen vaikuttaa huomattavasti elinoloihin ja koko sosiokulttuuriseen ympäristöön. Perimätieto ei enää auta selviytymään, vaan köyhyyden kasvaessa myös siirtolaisuus lisääntyy.

"Miksi Intiassa ei yhdistetä keskusteluun ilmastonmuutoksesta myös myös teknologiaa ja markkinataloutta", Pathak ihmetteli.

"Kysehän on kuitenkin poliittisista järjestelmistä ja teknologiasta, jota käytetään ihmisen ja luonnon välillä. En sano, että teknologian suhteen olisi mentävä taaksepäin, mutta siihen tarvitaan kestävyyttä. Kun 60 prosenttia maailman väestöstä näkee nälkää, tämän pitäisi jo olla selvää."

Usein ilmastonmuutoksesta puhuttaessa keskitytään pääasiassa ilmiön torjuntaan, ja seurauksiin sopeutuminen jää taka-alalle, niin kehitysyhteistyössä kuin köyhien maiden omassakin politiikassa.

"Esimerkiksi OECD:n tutkimuksen mukaan jo nyt merkittävä osa kehitysyhteistyöstä suunnataan sektoreille, joilla ilmastonmuutos mahdollisesti vaikuttaa. Silti ilmastonmuutosta tai edes lyhytaikaisempia ilmastonvaihteluja ei oteta suunnittelussa huomioon. Kehitysyhteistyössä perspektiivi on usein 3-5 vuotta, mutta ilmastonmuutos vaatisi pidempää aikajännettä", Miia Toikka huomautti.

"Köyhien maiden olisi myös ennakoitava seurauksia esimerkiksi omissa kansallisissa kehityssuunnitelmissaan. Vaikkapa merenpinnan nouseminen on otettava huomioon, kun suunnitellaan uusia asuinalueita. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tänä päivänä nämä asiat jäävät vielä usein huomiotta."