Toista sataa somalialaistaustaista mielenosoittajaa kokoontui 12. tammikuuta 2007 Kiasman edustalle Helsingissä. Mielenosoittajat vaativat rauhaa Somaliaan ja Yhdysvaltain iskujen lopettamista.
Kuva:
Kimmo Mäntylä
Lehtikuva
Uutistausta

Somalialaisille globaali verkosto on elintärkeä

Mogadishu on rauhoittumassa ja monet ulkosomalialaiset vierailevat siellä. Pysyvästä paluumuutosta puhuminen on silti sekä ennenaikaista että liian mustavalkoista, sillä somalialaisuus on nykyään kansainvälistä, sanovat asiantuntijat.
Esa Salminen
31.8.2012

"Isäni oli sairaana pitkän aikaa, ja minä halusin nähdä hänet ennen kuin... ei kukaan tiedä milloin kuolee, mutta hän oli iäkäs mies ja hän kasvatti meidät hyvin", Abdirizak Mohamed muistelee vierailuaan Mogadishuun vuonna 2005. Hän on ollut Suomessa vuodesta 1990 lähtien.

Tuolloin Islamilaisten oikeusistuinten liitto oli vallassa, ja Somalian pääkaupunki oli rauhoittunut sen verran, että monet uskalsivat palata käymään siellä. Nyt Mogadishussa on samankaltainen tilanne: viime vuosiin nähden kaupunki on turvallisempi ja rauhallisempi, ja myös osa Suomessa asuvista somalialaisista on vieraillut siellä pitkästä aikaa.

"Monet menevät katsomaan perheitään ja kotejaan – ja näyttämään lapsiaan", sanoo Kirkon Ulkomaanavussa diasporakoordinaattorina työskentelevä Mohamed.

Hänestä on kuitenkin liian aikaista puhua paluumuutosta, ainakaan pysyvästä sellaisesta. Mogadishusta kotoisin oleva Mohamed sanoo, että vaikka kaupunki on rauhoittumassa, siellä tapetaan edelleen useita ihmisiä päivittäin.

"Kostoiskut ja väkivalta ovat läsnä, niin Mogadishussa kuin muualla maassa."

Tunnelma Suomen somalialaisten keskuudessa on silti toiveikas – vaikka monet tulevat Mogadishun ulkopuolelta. Pääkaupungin rauhoittuminen ei ikävä kyllä tarkoita sitä, että koko maassa vallitsisi rauha.

Paluu on suuri päätös

"Olen havainnut valtavan kiinnostuksen mennä takaisin ja rakentaa elämää uudelleen Somaliassa", sanoi Helsingin yliopiston tutkija Petri Hautaniemi Ulkopoliittisen instituutin Somalia-seminaarissa 23. elokuuta.

Hautaniemen mukaan somalialaiset ovat yritteliästä kansaa, ja moni haluaa löytää elinkeinomahdollisuuksia rauhoittuvasta Mogadishusta. Abdirizak Mohamed myöntää tämän: "kaikki ovat yrittäjiä ja haluavat kokeilla 'extremejä' asioita. Se on meidän vahva alueemme. Olosuhteet ja ympäristö, missä me asumme, vaatii sitä."

Myös politiikka on alkanut kiinnostaa diasporaa aiempaa enemmän.

Hautaniemen mukaan Somaliaan paraikaa muodostettava hallitus joutuu kohtaamaan diasporan kiinnostuksen tavalla tai toisella: jotta elinkeinojen harjoittaminen ja yhteiskunnan kehitys olisivat kestävällä pohjalla, pitää päättää miten investointeja säännellään, miten kannetaan veroja ja miten korruptiota saadaan vähennettyä. Sama haaste pätee ulkomaisiin investointeihin: kehittyvät markkinat kiinnostavat muiden muassa kaupan, viestinnän ja energian aloilla.

"Siitä tulee haastavaa", Hautaniemi sanoo.

Kun islamilaisten oikeusistuinten liitto oli vallassa, erityisesti Mogadishussa oli paljon liiketoimintaa. Kun Etiopian joukot marssivat kaupunkiin ja kun al-Shabaab vähän myöhemmin otti siellä vallan, moni yrittäjä pakeni Nairobiin. Hautaniemi on tavannut Keniassa ihmisiä, joiden mielestä nyt saattaisi olla hyvä aika palata – mutta sijoittaminen tarvitsee rauhaa, ja monet odottavat yhä.

Hautaniemi on haastatellut Etelä-Somaliaa rauhallisemmassa Somalimaassa paljon sinne palanneita ihmisiä. Päätös muuttaa maasta toiseen on aina iso asia. Hautaniemen mukaan on hyvin tavallista, että ihmisen elämässä on ennen muuttoa tapahtunut jotain tärkeää, joka saa ajattelemaan, että on aika lähteä: lapset ovat kasvaneet isoiksi, joku läheinen on luollut, tai ehkä äiti on tarvinnut apua lähtömaassa.

Kotiinpaluuseen tarvitaan myös paljon erilaisia resursseja.

"Palaajat ovat tehneet lujasti töitä ja säästäneet rahaa, monilla on unelma sijoittaa ja menestyä Somaliassa. Siihen tarvitaan kykyjä ja taitoja, joita jotkut ovat kerryttäneet koulussa ja työtä tekemällä."

Diaspora on elintärkeä ihmisille Somaliassa, mutta kitkalta vierailijoiden, palaajien ja kotimaahan jääneiden välillä ei vältytä. Abdirizak Mohamedin mukaan inflaatio kiihtyy, kun diasporalaiset tulevat maahan dollareineen ja euroineen.

Muuttoliike hyödyttää usein muuttajaa, muttei aina: kaikki eivät onnistu kouluttautumaan ja menestymään. Nekin jotka onnistuvat, saattavat ajautua eri tavoin marginaaliin. Hautaniemi sanoo, että ulkosomalialaisia kuvaava lausahdus "he ovat jo hyviä puhumaan ja kirjoittamaan" ei ole yksinomaan positiivinen luonnehdinta. Diaspora nähdään myös eräänlaisena lukeneistona, josta voi olla myös harmia.

"Yksi Somalimaahan palannut kaveri kuvaili asiaa niin, että Suomessa, ihmiset sanoivat hänen varastavan suomalaisten työpaikat, ja nyt Somalimaassa hänen sanottiin vievän työpaikat sieltä", Hautaniemi kuvaa.

Ei enää pelkästään somalialaisia

"Toinen mielessä pidettävä asia on, että suomessa asuvat somalialaiset eivät ole enää pelkästään somalialaisia", sanoo Abdirizak Mohamed. "He edustavat myös Suomea."

Lapsia on syntynyt paljon, ja Suomi salli kaksoiskansalaisuuden vuonna 2003. Mohamedin mukaan somalialaiset ovat ylpeitä siitä, että täällä syntyneet lapset ovat ensi sijassa suomalaisia, ja parikymmentä vuotta maassa olleet aikuisetkin ovat kahden maan kansalaisia.

Ekonomi Abdirizak Mohamed valmistelee töiden ohessa väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon.

"Somalialaiset ovat osa Suomen yhteiskuntaa. He menevät kouluun ja töihin ja ovat kanssakäymisessä suomalaisten kanssa päivittäin", Mohamed sanoo. "Somalit ovat kouluttautuneet eivätkä ole samanlaisia kuin vuonna 1990."

Myös Hautaniemestä kansalaisuuskysymys on somalialaisille tärkeä. Somalimaan Hargeisassa hän on kuullut diasporan ihmisiä kutsuttavan eläviksi passeiksi, ja kun hän tutki väitöskirjaansa varten Helsingin somalialaisia poikia 1990-luvulla, jotkut sanoivat olevansa täällä vain passia varten.

"Mutta kun he ovat saaneet passin, he ovat jääneet tänne, ja heistä on tullut osa suomalaista yhteiskuntaa — ja samaan aikaan he ovat osa laajaa, globaalia diasporaverkostoa."

Moninainen identiteetti on arkea diasporalle: pitää juurtua osaksi Suomea ja toisaalta kuulua globaaliin yhteisöön.

"Silloin 1990-luvulla ei ollut tavatonta tavata Itä-Helsingissä jotakuta Malmöstä tai Lontoosta, koska monet poikien kaverit tulivat käymään, ja nämä pojatkin matkustivat paljon — paljon enemmän kuin heidän suomalaiset luokkatoverinsa", Hautaniemi muistelee.

Globaali diaspora on osa yhteisöä

"Minä olen ollut Suomessa töissä vuodesta 1992 lähtien, ja joka kuukausi olen lähettänyt äidille rahaa", sanoo Abdirizak Mohamed. "200 tai 150 dollaria – välillä enemmänkin, kun on ollut tarve, ja jos minulle on jäänyt jotain ylimääräistä."

Mohamedin kokemus on lähestulkoon universaali somalidiasporassa: kaikkien oletetaan antavan yhteisölle jotakin – jos rahaa ei ole, niin ainakin taitoja, ideoita tai kontakteja.

"Verkostot ja ihmisten tunteminen ovat erittäin tärkeitä resursseja", sanoo Petri Hautaniemi.

Rahaakin siirtyy paljon: YK:n arvion mukaan vuonna 2012 diaspora ympäri maailmaa lähetti Somaliaan 1,3–2 miljardia dollaria. Virallinen kehitysapu maalle on liikkunut 250–500 miljoonan dollarin luokassa vuosittain, ja YK arvioi diasporan osallistuvan 130–200 miljoonan dollarin summalla humanitääriseen työhön ja kehitysapuun.

Somalialaisen antropologin Mulki Al-Sharmanin mukaan kehitysyhteistyöhön osallistuminen on osa ihmisten pyrkimystä rakentaa uudenlaista, positiivista somalialaisuutta – ja toisaalta osa yhteiskuntarakennetta, jossa sukulaisuuteen perustuvat verkostot ovat tärkeitä. Verkostot ovat olleet elintärkeitä siitä lähtien, kun Somalian valtio alkoi murentua diktaattori Siad Barrén alla.

"Olen havainnut diasporan toimivan kolmella tapaa ihmisten elämässä", Al-Sharmani sanoi Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.

"Yksi on se, miten tämä perheenjäsenten verkosto tekee yhdessä päätöksiä ihmisten liikkumisesta: kuka liikkuu, mihin, milloin ja mitä eri tarkoituksia varten. Toinen on resurssien jako."

Hautaniemen tapaan Al-Sharmani korostaa, että rahalähetysten lisäksi resursseja on monia.

"Esimerkiksi länsimainen passi ja kansalaisuus, jotka mahdollistavat liikkumisen. Liikkumisen vapaus taas mahdollistaa sen, että voi pitää huolta perheenjäsenistä. Jos vaikka joku on sairas tai lapsilla on ongelmia, niin voi muuttaa lähelle hoitamaan heitä."

Diasporan kolmas tärkeä rooli on toimia huolenpitäjinä, hoitajina.

"Hoitotyö ei koske vain lapsia, vaan myös eri tavoin sairaita perheenjäseniä, vanhuksia, ja myös sellaisia perheenjäseniä, jotka ovat kohdanneet erilaisia tragedioita tai ongelmia — jos joku ei vaikka pärjää koulussa tai joutuu pahoille teille, verkosto pitää huolta."

Verkoston jäsenet asuvat yleensä eri paikkakunnilla tai maissa: Somaliassa, Egyptissä, Yhdysvalloissa, Hollannissa tai Suomessa. Ihmiset ovat hajallaan, mutta heidän elämänsä ovat kiinni toisissaan. Kitkatonta tämäkään ei tietysti ole. Ihmisillä on eri mahdollisuudet käyttää näitä resursseja, ja toisilla on enemmän vaikutusvaltaa päätöksiin kuin muilla.

"Aviopuolisot voivat myös kuulua eri verkostoihin, mikä luo omat jännitteensä, kun ihmisten täytyy pitää huolta verkostoista, mutta myös omasta perheestään ja lapsistaan", Al-Sharmani kuvailee.

Hänen tutkimansa diasporan somalialaiset eivät juuri keskustelleet keskenään sisällissodasta tai selviytymisestä, vaan ennemminkin siitä, mikä somalialaisuudessa on positiivista.

"Monille yksi osa sitä on, että pitää huolta perheestään, ja toinen osa, että kouluttaa lapset ja pitää huolta haavoittuvista. Kolmanneksi on tärkeää rakentaa vahva perhe, joka voi osallistua niihin moniin yhteiskuntiin, joiden osia ihmiset ovat."

Somalialaisyhteisön globaalin luonteen tähden olisi liian yksinkertaista sanoa, että Somalia kärsisi aivovuodosta, muistuttaa Petri Hautaniemi: aivot kiertävät takaisin Somaliaan tavalla tai toisella.

"Pitää kuitenkin olla realistinen: vie positiivisimmillaankin ainakin sukupolven, ennen kuin Somaliasta tulee vahva valtio", Hautaniemi muistuttaa.

"Nuorisolla on tärkeä rooli. On keskeistä, että nuorilla täällä ja siellä on mahdollisuus kehittyä ja tulla vastuullisiksi jäseniksi sekä verkostoissa että maissa, joissa he asuvat."