Uutinen

Soija tuo pikavoittoja Argentiinan viljelijöille

Soijan viljely tuo Argentiinaan tuloja, mutta uhkaa yksipuolistaa maankäyttöä.
Marcela Valente
11.8.2008

IPS –- Argentiinan tärkeintä vientikasvia, soijaa, myydään maailmalla huippuhinnalla. Asiantuntijat kuitenkin varoittelevat yksipuolisen viljelyn sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.

Soijapapua kasvaa nyt Argentiinassa 16,6 miljoonan hehtaarin alueella, mikä on yli puolet maan viljelyalasta. Kun soijatonnin hinta on kivunnut liki 400 euroon, sen tieltä ovat saaneet väistyä muut kasvit, kuten maissi, vehnä ja sitrushedelmät, ja osin karjatalouskin.

Proteger-säätiön asiantuntija Jorge Cappato vertaa soijabuumia ryöstökalastukseen tai kiivaaseen kaivostoimintaan ja avohakkuisiin:

”Ekosysteemi ahdistetaan äärirajoilleen valtavien pikavoittojen toivossa ja uusiutuvien luonnonvarojen kustannuksella. Ketä kiinnostaa tuottaa vehnää tai maitoa, kun soija takaa valtavat voitot?” Cappato kysyy.

Hänen mukaansa soijabuumilla on tuhoisia sosiaalisia sekä ympäristö-, terveys- ja talousvaikutuksia. ”Se tuhoaa perheviljelmät ja pakottaa maatyöläiset muuttamaan kaupunkeihin.”

 

Soija uhkaa alkuperäiskansojen maita

Soijan viljelyala kasvoi Argentiinassa kymmenessä vuodessa 126 prosenttia. Ympäristöjärjestöjen mukaan se ei tapahtunut vain muiden viljelykasvien kustannuksella, vaan soija valtasi myös luonnonmetsiä ja perheviljelmille tai alkuperäiskansoille kuuluneita maita.

”Virallisten lukujen mukaan yhdeksän viime vuoden aikana on menetetty 2,5 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsää, pääosin maan pohjoisosissa, ja syynä on paljolti metsien hakkuu soijan tiestä”, Argentiinan Greenpeacen edustaja Hernán Giardini kertoo.

Argentiinan ihmisoikeus- ja ympäristökeskus raportoi kesällä, että metsää katosi viime vuonna keskimäärin 821 hehtaaria päivässä. Vaikka metsien suojelusta ja kestävästä käytöstä on säädetty laki, soijabuumi uhkaa ajaa sen yli.

Soijaan liittyy muitakin ympäristöhaittoja. Geenimuunnellun soijan kanssa käytetty torjunta-aine, glyfosaatti, saastuttaa pohjavettä, ja sen ilmaruiskutuksista on haittaa lähiseudun asukkaille.

Buenos Airesin yliopiston maataloustutkija Walter Pengue kertoo, että 1990-luvun alussa Argentiinassa myytiin miljoona litraa glyfosaattia vuodessa, mutta viime vuonna jo 180 miljoonaa litraa.

Glyfosaatille vastustuskykyisiksi tulleiden rikkakasvien torjuntaan joudutaan nyt harkitsemaan aiemmin hyllytettyjä myrkkyjä. Lisäksi maa menettää ravinteitaan peruuttamattomasti, Pengue kertoo.

 

Lyhytkantoisia etuja

Soijabuumilla voi olla myös arveluttavia sosiaalisia seurauksia. ”Jotkut paikkakunnat ovat vaurastuneet hetkellisesti. Pientilalliset vuokraavat maansa pois ja saavat enemmän tuloja kuin koskaan aiemmin, mutta se ei muutu kehitykseksi”, tutkija kertoo.

Perinteiset maatyöläiset menettävät leipäpuunsa, kun tilalle pestataan koneiden käyttöön koulutettua väkeä.

Chacon maakunnassa puuvilla oli aiemmin päätuote. Soijabuumi on supistanut maaseutuväestön osuuden 40:stä 20 prosenttiin. Tulos näkyy pääkaupungin liepeillä pursuilevissa hökkelikylissä, Greenpeacen Giardini kertoo.

Argentiinan 38 miljoonasta asukkaasta elää köyhyydessä 21 prosenttia, mutta koillisilla soijanviljelyalueilla köyhien osuus on 37 prosenttia.

”Maa ei voi olla riippuvainen yhden tuotteen hinnasta. Ruokaa on tuotettava monipuolisesti”, Pengue kiteyttää.