Uutinen

Siirtolaisten rahalähetykset notkahtivat

Meksikolaisten ja brasilialaisten siirtolaisten sukulaisilleen postittamat rahalähetykset eivät kasva enää entiseen malliin. Jos ilmiö leviää, se voi sysätä miljoonia syvemmälle köyhyyteen.
Eeva Eronen
13.3.2008

Latinalaisesta Amerikasta lähtöisin olevien siirtotyöläisten rahalähetykset kotimaihinsa näyttävät merkkejä horjahtelusta. Asiantuntijat eivät osaa sanoa, onko kyseessä vain hetkellinen ilmiö vai uhkaavatko rahalähetykset todella pienentyä.

Suunnanmuutos koituisi kohtalokkaaksi monille, sillä yksityisten rahalähetykset muodostavat suuremman summan kuin mitä Latinalainen Amerikka kerää yhteensä suorina ulkomaisina investointeina ja virallisina kehitysyhteistyövaroina. Kaiken kaikkiaan alueen siirtolaiset tukivat sukulaisiaan viime vuonna 66,5 miljardilla dollarilla.

Rahalähetysten kasvun hiipuminen paljastuu Amerikan kehityspankin (IADB) monenkeskisten investointien rahaston tiistaina 11.3. julkistamasta tutkimuksesta.

Rahalähetykset kasvoivat viime vuonna seitsemän prosenttia. Notkahdus on selvä, sillä vielä vuonna 2006  kasvua kertyi 16 prosentin vauhdilla ja vuotta aiemmin 25 prosenttia.

Brasilia ja Meksiko avainasemissa

Muutos johtuu pääasiassa Meksikoon ja Brasiliaan virtaavien rahalähetysten tyrehtymisestä. Meksikossa kasvua oli vielä prosentin verran, mutta siitä huolimatta noin 600 000 meksikolaisen arvioidaan jääneen ilman sukulaisten tukea.

Brasiliaan suunnatut lähetykset taas kääntyivät jo neljän prosentin laskuun.

Kaksi kolmasosaa Latinalaisen Amerikan lähetyksistä tulee Yhdysvalloista. Keskeisiä syitä pudotukseen ovat Yhdysvaltain talouden hiipuminen ja maan uuden siirtolaislain aiheuttama epävarmuus. Lisäksi Brasilian oma talous on kohenemassa.

Asiantuntijat eivät osaa ennustaa, onko notkahdus vain lyhytaikainen tai laajeneeko se Meksikosta ja Brasiliasta muihin maihin, etenkin Keski-Amerikkaan.

"Jos tästä tulee trendi, se työntää miljoonia ihmisiä köyhyyteen", Amerikan kehityspankin rahaston johtaja Don Terry arvioi .

Aasialaiset lähettävät eniten

BBC:n mukaan aasialaiset tukevat sukulaisiaan suuremmalla könttäsummalla kuin latinalaisamerikkalaiset.  Aasialaiset lähettivät rahaa koteihinsa 114 miljardia dollaria vuonna 2006.

Asukasta kohden lähetykset ovat kuitenkin suuremmat Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Guatemala, El Salvador, Honduras ja Nicaragua ovat riippuvaisia lähetyksistä, jotka vastaavat jopa 50-100 prosenttia maiden viennistä.

Ulkomailla työskentelevät lähettävät sukulaisilleen Latinalaiseen Amerikkaan kuukausittain 100-300 dollaria, jotka käytetään perustarpeisiin. Ainakin 20 miljoonan perheen arvioidaan saavan rahalähetyksiä.

Amerikan kehityspankin mukaan lähetyksillä on tärkeä rooli pienyritysten investointien rahoittamisessa ja köyhyyden helpottamisessa. Toisaalta esimerkiksi Manchesterin yliopiston poliittisen taloustieteen professori Nicola Phillips arvioi, etteivät lähetykset auta kaikista köyhimpiä tai vähennä eriarvoisuutta.

Phillipsin mukaan on vaarallista, jos lähetykset muodostavat enemmän kuin 25 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Näin on käynyt esimerkiksi Guyanassa (43 %) ja Haitilla (35 %). Meksikon kohdalla puhutaan vain kahdesta kolmesta prosentista.

Yhdyvaltain jälkeen latinalaisamerikkalaisia puurtaa eniten Espanjassa ja Japanissa. Don Terry arvioi, että erityisesti keskiamerikkalaiset alkavat suunnata yhä enemmän Eurooppaan, etenkin Espanjaan. Muutos johtuu vahvasta eurosta ja vähemmän vihamielisestä ympäristöstä.

Lisää tietoa aiheesta