Dahabshiil mainostaa itseään Afrikan suurimpana rahansiirtoyrityksenä. Kuvassa toimisto Jubassa, Etelä-Sudanissa.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Maailmanpankki: Siirtolaiset lähettävät yhä enemmän rahaa kehitysmaihin

Siirtolaisten rahalähetysten määrä kehitysmaihin noussee tänä vuonna 414 miljardiin dollariin ja vuoteen 2016 mennessä jo 540 miljardiin, Maailmanpankki arvioi. Pankin mielestä siirtolaisuuden kehitysvaikutukset pitäisi huomioida nykyistä paremmin.
Sanna Jäppinen
4.10.2013

Siirtolaisia on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, noin 230 miljoonaa. Tämä näkyy myös heidän kotimaihinsa lähettämissä rahoissa: rahalähetysten kokonaismäärän arvioidaan nousevan tänä vuonna 550 miljardiin dollariin, josta 414 miljardia suuntautuu kehitysmaihin, todetaan Maailmanpankin "Migration and Development Brief" -katsauksessa.

Viime vuosina rahalähetysten määrä on kasvanut nopeasti: vuonna 2009 kehitysmaihin kohdistunut summa oli 303 miljardia dollaria, viime vuonna 389 miljardia.

Maailmanpankin mukaan lähivuosina trendi jatkuu nousevana kaikilla alueilla ja suurimmissa vastaanottajamaissa, paitsi Meksikossa, jossa rahalähetysten määrän arvioidaan jo tänä vuonna jäävän viime vuotta alhaisemmaksi. Vuoteen 2016 mennessä summien arvioidaan nousevan maailmanlaajuisesti jo 700 miljardiin dollariin, ja kehitysmaiden osalta 540 miljardiin.

Suurimpia yksittäisiä rahalähetysten vastaanottajamaita ovat Kiina ja Intia, joihin suuntautuu lähes kolmannes koko globaaliin etelän lähetyksistä. Esimerkiksi Intiassa rahalähetysten muodossa maahan virtaavat rahasummat ovat suurempia kuin maan IT-viennin tulot, pankin katsauksessa kerrotaan.

Lähetyskulut rajoittavat kehitysvaikutuksia

Siirtolaisuuden jatkuvasti lisääntyessä pitäisi sen suhde kehitykseen huomioida Maailmanpankin mielestä nykyistä paremmin – muun muassa varmistamalla, että rahalähetyksistä mahdollisimman suuri osa päätyy kohdemaahan. Esimerkiksi G20-ryhmä on asettanut tavoitteeksi pudottaa rahalähetysten siirtokulut viiteen prosenttiin, mutta ne näyttävät jumittuneet keskimäärin yhdeksään prosenttiin.

Maailmanpankki raportoi katsauksessaan myös viime kuukausina lisääntyneestä ilmiöstä, joka tietää kehitysmaahan päätyvien summien pienenemistä. Pankit ovat alkaneet vaatia lähettäjältä perittävän varsinaisen siirtomaksun lisäksi maksua myös rahalähetysten vastaanottajilta. Kovat kulut voivat vähentää rahalähetysten kehitysvaikutuksia myös siten, että ihmiset päätyvät yhä useammin käyttämään epävirallisia kanavia rahojen siirtämiseen.

Kepa.fi uutisoi keväällä uudesta TransferWise-rahansiirtoyrityksestä, joka perustuu vastavuoroisuuteen ja mainostaa todella edullisia välityspalkkiota: 200 euroon asti kuluja menee yhden euron verran. Kehitysmaille uudesta toimijasta ei ole juuri ollut iloa, sillä ainakin vielä rahalähetykset kulkevat lähinnä Euroopan sisällä sekä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä.

Rahalähetysten ohella kansainvälisen yhteisön pitäisi vuoden 2015 jälkeistä kehitysohjelmaa sorvatessaan ottaa Maailmanpankin mielestä huomioon laajemminkin siirtolaisuuteen liittyvät kulut ja pyrkiä madaltamaan niitä. Kuluja koituu muun muassa viisumin, passin ja oleskeluluvan hankkimisesta.