Uutinen

Siemenpuu tukee etelän ympäristötyötä

Siemenpuu-säätiö saa vuosittain satoja hakemuksia etelän järjestöiltä. Kuinka tuettavat hankkeet valitaan?
Sini Kuvaja
15.9.2005

Kuva: Siemenpuu-säätiön tukeman ODAM-järjestön naisia (Kuvaaja: Kai Vaara)

Siemenpuun tukeman intialaisen ODAM-järjestön naisryhmäläiset osallistuivat kokoukseen, jossa naiset analysoivat osallistavilla toimintatavoilla omia ongelmiaan ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja.

Etelä-Intian Tamil Nadussa järjestöverkosto kampanjoi perinteisten vedenkeruumenetelmien elvyttämisen puolesta. Filippiineillä tuetaan käsityötuotteiden valmistamista vaihtoehtoisena elinkeinona puunhakkuulle. Sambiassa Green Living Movement nostaa ympäristöaiheita opiskelijoiden tietoisuuteen julkaisemalla lehteä. Kaikkia näitä hankkeita yhdistää suomalainen Siemenpuu-säätiö.

Siemenpuu-säätiö on tukenut kolmen vuoden aikana noin 80 ympäristöhanketta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeet vaihtelevat konkreettisesta kylätason työstä poliittiseen työhön, joka pyrkii vaikuttamaan ympäristölainsäädäntöön ja -politiikkaan.

Hankekoordinaattori Kaisu Tuominen arvioi, että tällä hetkellä järjestö saa noin 300 hanke-ehdotusta ideapaperin muodossa vuosittain. Kriteeristön kehittäminen tuettavien hankkeiden valintaan on iso haaste.

"Jos tukisimme vain parhaita järjestöjä, joilla on jo monia tukijoita, se olisi ehkä tehokkain tapa päästä tuloksiin. Tavoitteena on kuitenkin myös etelän kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen", Tuominen kertoo.

Siemenpuu pohtiikin kumppanuussopimusten tekoa etelän yhteistyöjärjestöjen kanssa. Nämä kumppanit voisivat auttaa lausuntojen antamisessa hakemuksista sekä tukea paikallisia ruohonjuuritason toimijoita.

"Tärkeä kriteeri on se, että hanke on paikallistason ihmisten omistama, suunnittelema, toteuttama ja arvioima. Suosimme hankkeita, jotka vaikuttavat ihmisten mahdollisuuteen osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon", Tuominen listaa kriteerejä.

Siemenpuussa on päätetty antaa etusija ympäristöpolitiikkaan keskittyville hankkeille. Toisten edelle pääsevät myös innovatiiviset hankkeet. Päätöstä tehdessä kiinnitetään lisäksi huomiota järjestön hallinnollisiin taitoihin. Suurin osa hakemuksista tulee Intiasta. Vahvasti edustettuina hakijamaiden joukossa ovat myös Uganda, Indonesia ja Filippiinit.

"Pyydämme järjestöiltä ensin 3-4-sivuisen ideapaperin ja varsinaisen hakemuksen vasta kriteerit täyttäviltä järjestöiltä. Säätiön hallitus tekee lopulliset tukipäätökset", Tuominen kertoo prosessista.

Säätiö selvittää hakevien järjestöjen taustat tarkasti. Se ei itse osallistu aktiivisesti hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on haastavaa, koska suunnittelu määrää hankkeen kulun.

"Hakuvaiheessa voimme kysyä järjestöiltä lisätietoja, mutta emme koskaan sano heille, että hanke olisi paljon parempi tällä tavalla. Kyse on kuitenkin etelän järjestöjen omasta työstä", Tuominen kertoo.

Tukea järjestöt saavat kolmessa osassa. Viimeinen 10 prosenttia maksetaan vasta takautuvasti, kun loppuraportti on tullut. Ensi vuodesta alkaen järjestöjen on katettava 7,5 prosentin omavastuuosuus työnä, rahana tai muuna panoksena.

"Suomalaiset kontaktit ovat meille tärkeitä tässä työssä. Pyrimme hoitamaan osan seurantamatkoista verkostojen kautta. Työmme kautta saamme myös hyviä yhteyksiä, joista kertoisimme mielellämme Suomessa. Etelän poliittiseen vaikuttamiseen keskittyvät toimijat haluaisivat linkittyä Suomeen", Tuominen kertoo.