Uutinen

Senegal patoaa muuttovirtaa Eurooppaan

Senegal yrittää saada Marokosta palautettuja Eurooppaan pyrkineitä nuoria ansaitsemaan elantonsa Siirtolaisten paluu maanviljelykseen -ohjelman avulla.
Abdou Faye
2.1.2006

IPS -- Marokosta väkisin Senegaliin palautettu Mamdou Diop, 28, ei ole toipunut seikkailustaan. Hän oli yksi niistä sadoista afrikkalaisista, jotka pyrkivät syyskuussa Eurooppaan Marokossa sijaitsevien, Espanjan hallitsemien Ceutan ja Melillan kautta.

Tiedotusvälineissä ympäri maailmaa nähtiin kuvia siirtolaisista, jotka yrittivät päästä Ceutaa ja Melillaa ympäröivien aitojen yli. Suurin osa heistä oli kotoisin Senegalista, Malista, Ghanasta, Guineasta ja Nigeriasta.

Diop elelee taas perheensä parissa Senegalissa, mutta hänen on vaikea toipua epäonnistuneesta yrityksestä saada parempi elämä Euroopassa.

"Salakuljettajat Marokon ja Espanjan rajalla veivät kaikki rahamme ja jättivät meidät oman onnemme nojaan. Ainoat vaihtoehtomme olivat päästä jotenkin sisään tai palata kotiin kaikkien pilkan kohteeksi", myös Marokosta palautettu Ousmane Ngom sanoo.

Ngom on palannut entiseen hommaansa katukaupustelijaksi Senegalin pääkaupungin Dakarin vilkkaalle Sandaga-torille.

Teknisen ja ammatillisen koulutuksen ministeriön mukaan Senegalin virallinen työttömyysaste on 14,7 prosenttia.

Ngom oli lähtenyt kohti Eurooppaa liittyäkseen veljensä seuraan Italiassa. Hän palasi pennittömänä Marokon hallituksen järjestämällä tilauslennolla lokakuussa. Samaan aikaan palautettiin 2 541 Länsi-Afrikan maiden kansalaista.

Lännen kirkkaat valot vai Afrikan kuivat pellot?

Kansalaisten palautus sai Senegalin hallituksen käynnistämään Siirtolaisten paluu maanviljelykseen -ohjelman. Siihen liittyvät saavat 5 871 euron alkupääoman, jolla heidän pitäisi selvitä ensimmäisen sadon myyntiin asti.

Ohjelman yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu. Monet Dakarissa epäilevät, haluavatko nämä seikkailuun tottuneet, "lännen kirkkaisiin valoihin pyrkivät" nuoret kuokkia Afrikan kuivia peltoja alkeellisilla työkaluilla.

Senegalin maatalous- ja vesiministerin Habib Syn mukaan ohjelman tarkoitus on auttaa nuoria "ansaitsemaan kunniallinen elanto ja edistää hallituksen politiikkaa maatalouden monipuolistamiseksi".

Senegaliin palautetuista muodostetaan kymmenen 50 hengen ryhmää. Jokainen niistä saa sata hehtaaria hyvää maatalousmaata ja työkaluja. Ensimmäisen vuoden aikana ryhmät saavat myös siemeniä ja lannoitteita, ja niitä opastaa ranskalainen vapaaehtoistyöntekijä.

Ohjelma käynnistyy joulukuussa 2006.

"Tämän ohjelman avulla haluamme näyttää kansalaisemme palauttaneille maille ja myös Euroopan maille, että me pystymme hoitamaan asiamme itse", Sy sanoo vakuuttaen, ettei ohjelmalle etsitä ulkopuolista rahoitusta.

Ohjelmaan osallistuvat nuoret eivät tiedä maanviljelystä juuri mitään. Hallitus on perustanut heidän kouluttamisekseen 168 000 euron rahaston.

Laiton siirtolaisbisnes kukoistaa

Senegalilaisilla on maine tottuneina maankiertäjinä. Kolme miljoonaa senegalilaista on lähtenyt maailmalle 11 miljoonan asukkaan maasta. He lähettävät perheilleen kotiin 503 miljoonaa euroa vuodessa.

Laittoman toiminnan kitkemiseksi Senegalin ja Ranskan hallitukset ovat neuvotelleet rahoituksesta Ranskassa eläville senegalilaisille, jotka haluavat investoida kotimaahansa. Senegal on keskustellut myös Italian hallituksen kanssa siellä asuvien kansalaistensa auttamisesta.

Laiton siirtolaisuus on yleinen ongelma kaikkialla maailmassa. Bisneksen tuottoisuus tekee siitä vaikeasti kitkettävän.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) mukaan maailmanlaajuisiksi verkostoiksi järjestäytyneet salakuljettajat nettoavat laittomien siirtolaisten kuljettamisesta 9,2 miljardia euroa vuodessa.

Maailman 180 miljoonasta siirtolaisesta vain 20-22 prosenttia elää uusissa kotimaissaan laillisesti.