Kukoistaminen: houkuttelevampi visio yrityksille kuin pelkkä vastuullisuus, haastoi professori Chris Laszlo yritysvastuuverkosto FIBSin järjestämässä seminaarissa.
Kuva:
IStock
Uutinen

Seminaari: Yritysvastuu kaipaa radikaalia ajattelua

Meditaatiohuoneita, vapaaehtoistyötä työajalla sekä arvojen tuomista mukaan työntekoon – muun muassa tältä näyttää yritysvastuun seuraava rintama. Aiheesta keskusteltiin Ratkaisun paikka -yritysvastuutapahtumassa Helsingissä 13.5.
Outi Puukko
15.5.2014

"Termi 'kestävyys' ei inspiroi ihmisiä. Tarvitsemme uutta radikaalia ajattelua päästäksemme tulevaisuuteen, jonka kaikki haluamme", yritysvastuun parissa pitkään työskennellyt professori Chris Laszlo esittää Ratkaisun paikka -tapahtuman päätösseminaarissa. Yhdysvaltalainen Laszlo on myös yrityksille vastuullisuusneuvoja tarjoavan Sustainable Value Partnersin toimitusjohtaja.

Kuulijoina on vastuullisuuden ammattilaisia järjestöistä ja yrityksistä, ja moni nyökkäilee. Mutta heille, joilla saattaa olla vielä suu mutrulla sanojen vastuu ja kestävä liiketoiminta jälkeen, Laszlo pohjustaa tien taloudellisen näkökulman kautta. Vastuullisen toiminnan suhde menestykseen on jo ajat sitten osoitettu useissa tutkimuksissa, ja Laszlon kalvoilla sitä demonstroivat myös pörssikurssit.

Laszlon mielestä tulisikin mieluummin puhua yritysten kukoistamisesta, koska se on paljon houkuttelevampi visio. Nyt eletään myös yritysvastuuähkyssä: alkaa olla vaikeaa erottautua kilpailijoista, kun kaikki tuottavat saman vuosittaisen vastuullisuusraportin. Yritysjohtajat ovat kyllästymässä loputtomiin pilottiprojekteihin.

Vahinkojen minimoinnin sijaan oikeasti hyvät tavoitteet

Eikä yksin vastuullisuus riitä ratkaisemaan nykymaailman ongelmia.

"Uutta radikaalia yritysvastuuajattelua olisi vastuullisuuden näkeminen koko yrityksen strategian ja toiminnan ytimessä - ei vain ulkoisena palasena, jota toteutetaan minimoimalla toiminnan aiheuttamia haittoja", Laszlo toteaa.

Hänen mukaansa globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos, tulisi nähdä rohkeammin lähtökohtana uudelle liiketoiminnalle ja innovaatioille. Eli yritykset toimisivat lähtökohtaisesti hyväntekijöinä.

Samanlaisesta "net positive" -efektistä visioi myöhemmin päätössanoissaan myös vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen: "Energia-alalla on yrityksiä, jotka keskittyvät esimerkiksi energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Jätetään viivan alle hyvää, ei vain minimoida vahinkoja.”
 
Laszlo luettelee lisää esimerkkejä sähköautonvalmistajista kosmetiikkayrityksiin: "Esimerkiksi brasilialainen kosmetiikka-alan jätti Natura palkkaa työntekijöitä Rion faveloista. Eikä tuotteita myydä vain rikkaille länsimaalaisille vaan kaikille. Tällaiset yritykset tekevät hyvää yhteiskunnalle ja ympäristölle. Samalla ne tekevät paljon rahaa."

Vastuu nousee yrityskulttuurista

"Liiketoiminnan pitäisi muuttua autenttisemmaksi ja perustua yhteistyölle", Laszlo arvioi.

Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa lisäpanostusta työntekijöiden hyvinvointiin, esimerkiksi meditaatiohuoneita, hauskanpitoa ja vapaaehtoistyötä työajan puitteissa.

Lazlo uskoo, että yrityskulttuurin muutos saisi aikaan laajemman muutoksen yritysten käyttäytymisessä: "On tärkeä tuntea kuuluvansa ympäröivään maailmaan ja ymmärtää velvollisuutensa osana sitä."