Uutinen

Seminaari: Vesihuolto on peruspalvelu, ei liiketoimintaa

Liken ja Rauhanpuolustajien uuden kirjan kunniaksi järjestetyn seminaarin puhujat painottivat vesihuollon tasavertaisuutta muiden ihmisoikeuksien rinnalla.
Janne Hukka
28.11.2006

Maria das Gracas Reis puhumassa Helsingissä (Kuva: Janne Hukka)

Brasilialainen Maria das Gracas Reis (oik.) kertoi Helsingissä 27.11. pidetyssä seminaarissa vedenjakelun demokratisoinnista ja valvonnasta ruohonjuuritasolla. (Kuva: Janne Hukka)

"Vettä kaikille - Yksityistämisen oikeudenmukaisia vaihtoehtoja" -kirjan artikkeleita yhdistää julkisiin kumppanuussopimuksiin perustuvien vesihuoltoratkaisujen esittely, totesi kääntäjä Olli-Pekka Haavisto Liken ja Rauhanpuolustajien Pystykorvasarjassa ilmestyneen artkkelikokoelman julkistusseminaarissa.

Haavisto painotti toteutuneiden ja toimivien esimerkkien olevan arvokkaita etenkin 1990-luvun lopussa tapahtuneen veden yksityistämisbuumin lopputulosten valossa.

"Yhtiöiden aktiivisuudesta vesivaroja suhteen on tullut todella huonoja tuloksia. Yksityistämisen seurauksena on ollut koleratapauksia Manilassa ja Kanadassa, hinnat ovat nousseet eivätkä palvelut ole parantuneet", Haavisto sanoi.

"Kaikkein äärimmäisin esimerkki ovat Bolivian niin sanotut vesisodat", hän lisäsi.

Haavisto sanoi saaneensa lopullisen motivaation teoksen kääntämiseksi halusta vastata kansanedustajille, joiden hän oli kuullut väittävän "veden olevan vain yksi kemikaalinen yhdiste muiden joukossa, ei perusoikeus".

Seminaaria isännöineen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) Jorma Peussa muistuttikin yleisölle, että puhtaan veden saatavuus Suomessa ei oikeuta unohtamaan sen tärkeyttä.

"Vesihuollon tulisi olla peruspalvelu eikä liiketoimintaa", Peussa sanoi. Hän tähdensi, että JHL on ollut mukana tukemassa kirjaa, koska ammattiliiton perustehtävä on palkansaajien auttaminen myös maan rajojen ulkopuolella.

Mallia Brasiliasta

Henkilökohtaisista kokemuksista vedenjakelun demokratisoinnista oli puhumassa brasilialaisinsinööri Maria das Gracas Reis.

Reisin mukaan Bahaissa sijaitsevan Alagoinhasin kaupungin alueella viisi vuotta sitten aloitettu vesiprojekti on ollut niin menestyksekäs, ettei paluuta entiseen hallinnointijärjestelmään hänen asuinkunnassaan enää ole.

Sen sijaan mallia ollaan jo laajentamassa muillekin paikallishallinnon sektoreille.

"Koska kaikilla kansalaisilla ei ollut vesihuoltoa eikä maaseudulla lainkaan viemäröintiä, otettiin lähtökohdaksi se, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua lainsäädännön muovaamiseen", Reis selitti.

Paikallisten keskusteluiden, väenkokousten ja konsultaatioiden kautta muodostettiin 20-vuotinen vesihuollon lainsäädäntö, jonka perustana on ympäristön ylläpitäminen, osallistava demokratia sekä vesimaksujen suhteuttaminen kuluttajien tulotasoon.

Vesihuollossa pyritään lisäksi toteuttamaan laajasti läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi vesilaskun kääntöpuolelle on painettu tietoa siitä, mihin kerättyjä varoja on käytetty ja miten on edistytty indikaattoreiden saavuttamisessa.

Tuloksellisuudesta kertoo esimerkiksi se, että lähes puolet maaseudun talouksista on nyt liitetty viemäriverkostoon.

Lyhyellä aikavälillä tavoitteena on rakentaa ekologisiin teknologioihin perustuvia vedenpuhdistuslaitoksia, ja pidemmällä aikavälillä aikomuksena on saada ainakin osa vedestä takaisin kiertoon.

Avoin demokratia

Alagoinhasin järjestelmä on pyritty pitämään ruohonjuuritason hallinnassa. Reisin mukaan noin kolme neljännestä vesihuollon budjetista on käyttäjiä edustavien kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten päätettävissä.

Toimivan paikallisdemokratian takaamiseksi kaupunki on myös palkannut teknikoita ja neuvonantajia auttamaan kansanvalistuksessa ja ympäristökasvatuksessa.

"Ongelmana on kuitenkin matala koulutustaso, joka vaikeuttaa koulutuskampanjoiden luomista sekä sen arviointia, mitkä osa-alueen kansanvalistuksesta jäävät uupumaan", Reis painotti.

Seminaarin päättäneessä keskusteluosuudessa puhujat muistuttivat siitä, miksi julkisten palveluiden yksityistämistä kritisoidaan.

"Yksityistävä markkinajärjestelmä ei ota huomioon muuta kuin taloudellisen voiton. Näin se automaattisesti murentaa sosiaalista ja ympäristöllistä perustaa", painotti Haavikko.

"Se myös muistuttaa meitä siitä, että solidaarisuus on erittäin tärkeää - ja että se kannattaa aina", hän lisäsi.

Lisää tietoa aiheesta