Uutinen

Seminaari: Varainhankinnassa on tarjottava mahdollisuuksia tehdä hyvää

"Varainhankinnassa ei ole kyse vain rahasta, vaan ihmisten välisistä suhteista. Me annamme mahdollisuuden olla mukana jossain hyvässä", muistutti kansainvälinen alan asiantuntija suomalaiskuulijoita varainhankintaseminaarissa.
Pia Laine
15.5.2005

Vastuullinen lahjoittaminen ry, Vala, järjesti toukokuussa ensimmäisen kansalaisjärjestöille suunnatun ammattimaista varainhankintaa käsitelleen seminaarin Helsingin Messukeskuksessa.

"Valan ei ole tarkoitus olla pienen ryhmän harrastus, vaan saada mukaan mahdollisimman monta järjestöä", Valan puheenjohtaja, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Aki Temisevä totesi.

Vala on kymmenen suomalaisen varainhankintaa tekevän järjestön vuosi sitten perustama yhteistyöelin. Tarkoitus on edistää kansalaisjärjestöjen varainhankinnan eettisyyttä ja luottamusta varainhankintaan. Valaan liittyvät järjestöt sitoutuvat noudattamaan varainhankinnassaan Valan laatimia eettisiä sääntöjä.

Ammattimaisen varainhankinnan seminaarissa käytiin läpi yhtä lailla varainhankinnan perusteita kuin yksityiskohtiakin. Tilaisuus keräsi yli 80 osallistujaa.

Opittavaa markkinoinnista

"Varainhankinta on kasvanut voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Helppoa se ei kuitenkaan ole edes niissä maissa, joissa yksityisellä lahjoittamisella on pitkät perinteet", kertoi Simon Collings. Collingsin johtama kansainvälinen Resource Alliance on tukenut järjestöjä varainhankinnassa jo 1980-luvulta lähtien.

Collings muistutti, että järjestöjen kannattaa ottaa yksityiseltä sektorilta oppia ainakin markkinoinnissa. "On tärkeää rakentaa kuva siitä, millaisiin ihmisiin yritämme vedota. Viestit on muokattava kohderyhmän mukaan."

Pelkästään uusien lahjoittajien löytämiseen ei kannata keskittyä. Vähintään yhtä tärkeää on pitää jo olemassa olevat lahjoittajat järjestöstä ja sen toiminnasta kiinnostuneina.

Rahankeräyslaki muuttuu

Suomalaisten varainhankintaa tekevien järjestöjen toimintaan tulee vaikuttamaan uudistuva rahankeräyslaki. Lailla säädellään sitä, miten varainhankintaa saa Suomessa toteuttaa.

"Lahjoittajalle pitäisi olla selvää, mihin toimintaan hän lahjoituksellaan osallistuu", totesi lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen

Lakiehdotuksessa rajataan keräysvastiketta entistä tiukemmin. Kaupallista toimintaa ei rahankeräyslailla kuitenkaan voida säädellä.

Haasteena onkin tehdä kansalaisille selväksi se, että tiukka sääntely tulee jatkossakin koskemaan vain sellaista keräystoimintaa, jossa lahjoittaja ei saa lahjoituksestaan vastiketta tuotteen muodossa. Kun keräyksessä tarjotaan lahjoituksesta vastineeksi tavaraa, kyseessä on kaupallinen toiminta.

Hakosen mukaan lakiehdotus pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokauden aikana.

Kohota kuulijan statusta

"Suurin osa viestimistä tulevasta informaatiosta saa meidät nykyään tuntemaan itsemme riittämättömiksi", muistutti järjestöjen viestinnästä puhunut Marco Bjurström. "Auttamisesta kannattaa tehdä asia, joka nostaa osallistujan statusta ja vähentää riittämättömyyden tunnetta."

Omalle asialleen omistautunut järjestö voidaan helposti kokea pelottavana tai elitistisenä. Bjurström varoitti myös liiallisen innostumisen allikosta.

"Kun on itse täynnä omaa juttuaan, ei välttämättä huomaa kuinka etääntyy ympäristöstään", hän totesi. Kannattaa siis miettiä, miten puhua omasta asiastaan niin, että vastaanottajakin ymmärtää. Mukaan tulemisen kynnys ei saisi nousta liian korkeaksi.

"Jokainen meistä haluaa elää sitä omaa vanhaa elämäänsä. En minä halua omaa elämäni muuttaa, vaikka jotain asiaa tukisinkin", Bjurström naureskeli. Lahjoittajalle ei kannata kasata liikaa vaatimuksia, eikä osallistumisesta tehdä liian ryppyotsaista.