Uutinen

Seminaari: Kuinka saada YK 2000-luvulle?

YK toimii pitkälti alkuperäisten, yli 60 vuotta sitten laadittujen periaatteidensa varassa. Ne olisi päivitettävä nykypäivää vastaaviksi, todettiin Hanasaaressa pidetyssä seminaarissa.
Katri Kaitainen
5.3.2007

Yhdistyneitä kansakuntia on syytetty tehottomaksi, byrokraattiseksi, korruptoituneeksi ja arvovaltansa menettäneeksi. YK:n entinen oikeusasioiden alipääsihteeri Hans Corell Ruotsista näkee järjestön suurimman uudistamisen tarpeen jäsenmaissa.

"Voidaanko olettaa, että YK järjestönä voi toimia, kun monet sen jäsenvaltioista eivät itse täytä YK:n peruskirjaan kirjattuja sääntöjä?" hän kysyi YK:ta ja sen tulevaisuutta pohtineessa seminaarissa Hanasaaressa 2. maaliskuuta.

Corell nosti esimerkiksi Irakin kriisin ja turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten rivien hajoamisen kriisin alla. YK:sta onkin sanottu, että se on "yhtä vahva kuin sen heikoin linkki".

Seminaarin alustajana puhuneen presidentti Tarja Halosen mukaan yhteiset haasteet ovat kasvattaneet tietoisuutta yhteisestä vastuusta ja lisänneet vaatimuksia tehokkaammasta yhteistyöstä, myös YK:ssa.

"YK:n uudistamisen aloitti aikoinaan järjestön toinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld, minkä jälkeen jokainen pääsihteeri on ehdottanut reformeja", Halonen sanoi.

Pääsihteeri Kofi Annanin merkittävämmäksi uudistusaloitteeksi Halonen laskee turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien välisen yhteyden ymmärtämisen. Annanin toisen kauden lopulla saatiin perustettua uusi ihmisoikeusneuvosto sekä rauhanrakennuskomissio.

Myös Annanin aloittama YK-järjestöjen toimintojen tehostaminen ja parempi koordinointi kentällä, eli niin sanottu toimintojen koherenssi, on käynnistetty pilottimaissa. Niiden joukossa on kolme Suomen pitkäaikaista yhteistyömaata: Mosambik, Tansania ja Vietnam.

Turvallisuusneuvoston vastattava nykypäivää

Keskeisin ja vaikein osa YK:n reformia on turvallisuusneuvoston uudistaminen, jota on yritetty toteuttaa jo kymmenen vuoden ajan.

Kättä on väännetty turvallisuusneuvoston kokonaisjäsenmäärästä, pysyvistä jäsenistä, valintamenettelystä ja ennen kaikkea veto-oikeudesta, minkä suhteen Suomen kanta on presidentti Halosen mukaan selvä: "Suomi ei aio hyväksyä veto-oikeuden laajentamista uusille pysyville jäsenille."

YK:n jäsenmäärä on lähes nelinkertaistunut sitten järjestön perustamisen, ja presidentin mukaan neuvoston kokoonpanon pitää vastata tämän päivän todellisuutta.

"Turvallisuusneuvoston vaikutusvalta ja uskottavuus edellyttävät, että pysyvinä jäseninä ovat keskeiset kehittyneet ja kehitysmaat eri maanosista."

Sekä Halosen että seminaarin avanneen Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtajan Gunvor Kronmanin mukaan turvallisuusneuvoston vaikea uudistusprosessi ei saa estää muiden tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimpänä ovat vuosituhattavoitteet, kuten köyhyyden ja nälän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä.

Tampereen yliopiston amanuenssi Unto Vesa totesi Hammarskjöldiä lainaten, että "YK edustaa aina tämänhetkistä poliittista tilannetta". Tämä asettaa reunaehdot sille, mikä on mahdollista ja mikä tavoiteltavaa.

"Nyt ei ole sellaista poliittista ilmapiiriä, että uudistus olisi mahdollinen", Vesa analysoi. "YK pystyy kyllä toimimaan nykyiselläkin mallilla, mutta turvallisuusneuvoston uudistaminen on tärkeä imagokysymys."

Naisten asema kuntoon myös YK:n sisällä

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman naisten ja tyttöjen ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisesta konfliktitilanteessa.

Suomi ei ole vieläkään laatinut lauselmasta omaa kansallista ohjelmaansa, mutta presidentti Halonen toivoi sen valmistuvan mahdollisimman pian. Halosen mukaan naiset tulee saada paremmin mukaan rauhanrakentamiseen ja konfliktien ratkaisuun.

Samaan yhtyi Hans Corell. "Maan kehitystason ja naisten yhteiskunnallisen aseman välillä on suora yhteys", hän sanoi.

YK-liiton puheenjohtajan Sirpa Pietikäisen mielestä naisten roolia on vahvistettava myös YK:n sisällä.

"Uuden pääsihteeri Ban Ki-moon nimityslista ei säväyttänyt naisten lukumäärällä", Pietikäinen sanoi. "Jäsenmaiden on nostettava kandidaateiksi enemmän päteviä naisia."

Kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluville

Pietikäinen nosti puheenvuorossaan esiin myös alun perin Norjan esittämän ajatuksen kansalaisjärjestörahastosta. Siitä voitaisiin tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista YK:n kokouksiin ja prosessien seurantaan. Lisäksi YK:ssa olisi hänen mukaansa hyvä olla pysyvä kansalaisyhteiskunnan edustaja.

Järjestötasolla tehdään paljon työtä YK-tietoisuuden lisäämiseksi ja toiminnan tukemiseksi. Pietikäisen mukaan kansalaisyhteiskunnasta nousevia kommentteja ja rakentavaa kritiikkiä olisi kuunneltava YK:n uudistamisessa.

"Ihmiset tarvitsevat YK:ta ja YK ihmisiä. Ihmisten mielipiteet on saatava kuuluviin", Pietikäinen muotoili.