Kuva:
Iina Leppäaho
Uutinen

Seminaari: Kestävän kehityksen tavoitteet saadaan maaliin johdonmukaisuudella ja rahalla

Maailmanlaajuiset tavoitteet vaativat toimia Suomessa kuntatasolla, eduskunnassa ja kansainvälisessä politiikassa.
Iina Leppäaho
26.10.2016

YK-maiden asettamat 17 Kestävän kehityksen tavoitetta ulottuvat kaikille yhteiskunnan aloille, ja niitä tulisi panna toimeen sekä Suomessa että globaalisti. Tästä muistutettiin Helsingissä tänään 26. lokakuuta. Kepan, Kehityspoliittisen toimikunnan ja Kestävän kehityksen toimikunnan seminaarissa.

"Kun katse on kaukana, on tärkeää, että kaikki puolueet ja toimijat ovat sitoutuneita toimintaan. Tässä täytyy olla pitkäjänteinen ote", peräänkuulutti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Myös kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi (kesk.) toivoi Suomelta johdonmukaista politiikkaa kaikessa toiminnassaan.

"Yhtäkään Suomen kehityspolitiikan tavoitetta ei voida saavuttaa pelkällä kehitysyhteistyöllä", Paloniemi sanoi.

Kokonaiskuvan saaminen ja tavoitteiden seuranta ovat oleellisessa asemassa. Eduskunnassa on jo käyty keskustelua vastuunjaosta, ja ministeri Tiilikaisen näkemyksen mukaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla tulisi olla vastuu tavoitteiden seurannasta ja kokonaisuudesta.

Raha ratkaisee

Kepan puheenjohtaja Pertti Majanen toivoi puheenvuorossaan, että kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksesta keskusteltaisiin enemmän.

"Valtiovarainministeriön rooli on ollut aika etäinen ja toivoisin, että tavoitteiden rahoitukseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota", Majanen sanoi.

Tavoitteiden toimeenpanon kannalta johdonmukaisen rahoituksen rooli nähtiin paneelikeskustelussa ratkaisevana. Ilman sitä on vaikea uskoa, että tavoitteisiin päästäisiin.

"Julkisen rahoituksen osalta valtion budjetti on ratkaisevassa osassa", Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen totesi. Nissisen mukaan valtion budjetti olisi arvioitava myös kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta.

Keskustelussa todettiin myös se tosiasia, että leikkauspolitiikka ja kestävän kehityksen tavoitteet näyttävät välillä vievän Suomea eri suuntiin. Kehitysyhteistyön leikkausten osalta näkemystä kysyttiin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santalalta.

"Totta kai leikkaukset ovat vaikeuttaneet toimintaa. Tärkeää on myös mitä ja miten tehdään. Edelleen on mahdollista tehdä paljon kestävän kehityksen eteen", Santala argumentoi.

Yritykset mukaan

Universaalit tavoitteet koskevat paitsi kaikkia maita, myös erilaisia toimijoita. Erityisesti yrityksiä halutaan saada entistä enemmän mukaan edistämään kestävää kehitystä. Myös ulkoministeriön näkökulmasta suurin haaste liittyy siihen, miten saadaan yksityistä sektoria mukaan.

"Suomen omat tavoitteet ovat jo melko hyvin linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa", Satu Santala sanoi.

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen näki, että yrityksillä on kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen myös tekijän ja ratkaisijan rooli. Rankisen mielestä oleellista on tunnistaa, missä omalla toiminnalla on suurin vaikutus.

"Yrityksillä pitää olla tahtoa, halua ja aikaa. Tarvitaan myös osaamista tarkastella näitä asioita", Rankinen sanoi.

Jouni Nissisen mukaan yritysten roolin painottaminen ei ole hyvä kaikkein köyhimpien maiden aseman parantamisen näkökulmasta, koska yritysten on vaikea toimia näissä maissa. Aila Paloniemi toi esille, että yritykset tarvitsevat usein järjestöjen apua.

"Ihmisoikeudet ovat läpileikkaava teema ja tässä järjestöillä osaamista", Paloniemi sanoi.
Lea Rankinenkin oli sitä mieltä, että hyvät kumppanit tärkeitä yrityksille.

"Oleellista on, että saadaan aikaan hyviä vaikutuksia ja käytettyä rahaa tehokkaasti", Rankinen totesi.

Myös kotimaassa työtä

Tilaisuuden puhujat totesivat, että myös Suomella on tehtävää tavoitteiden saavuttamisessa kotimaassa. On tärkeää, että tavoitteiden antama linjaa näkyy myös Suomen omassa kehityksessä.

"Omiin puutteisiin täytyy panostaa, sillä ei voida esiintyä maailmanparantajana ja opettajana, jos kotiläksyjä ei ole tehty", Tiilikainen sanoi.

Monet kunnallisen tason päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten tavoitteet Suomessa toteutuvat. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen toivoi, että tavoitteiden toteutuminen puhuttaisi myös tulevien kunnallisvaalien alla.

Jouni Nissinen toi esille, että kuntasektori on iso ostaja. Paljonko kouluruoka-annoksia ja viheristutuksia kunnat ostavat ja miten isot vaikutukset olisi pelkästään sillä, että tavoitteet otettaisiin hankinnoissa huomioon?

"Tämä vaatii kunnissa enemmän tietoa ja osaamista", Nissinen sanoi.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furmanin lopuksi esittämä toive kiteytti keskustelun keskeisen sisällön: "Toivon, että Suomi onnistuisi mobilisoimaan kansakunnan laajemmin yli toimijarajojen. Ei pelkästään eduskunnassa, vaan tavoitteet tulisi sisäistää myös kuntatasolla ja sisällyttää kansainväliseenkin toimintaan."