Uutinen

Seminaari: Kehitys tarvitsee yritysmaailmaa ja yritykset kehitystä

YK:n suhde yritysmaailmaan on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Enää ajattelun painopiste ei ole se, miten estää yrityksiä tekemästä pahaa vaan miten edistää niitä tekemään hyvää, todettiin YK-liiton seminaarissa.
Sanna Jäppinen
29.9.2005

Kuva: Corporate Citizenship -esittelykalvo (Kuvaaja: Sanna Jäppinen

Steven Kelmar esittelee lääkefirma Novartiksen Corporate Citizenship -ajattelua.

"YK on heikko ja sairas. Se ei ole peruskirjansa mukaisesti kansojen vaan hallitusten järjestö", totesi valtioneuvos Harri Holkeri Suomen YK-liiton juhlavuoden seminaarien sarjaan kuuluvassa tilaisuudessa 29. syyskuuta.

Vaikka 60-vuotiaan järjestön uudistusyritykset ovat järjestään epäonnistuneet, viimeksi syyskuun puolivälissä pidetyssä huippukokouksessa, on vanhojen rakenteiden sekaan onnistuttu sentään ujuttamaan tuorettakin ajattelua. "YK on nyt alkanut selvästi lähestyä sekä kansalaisyhteiskuntaa että yritysmaailmaa", totesi YK:n kehitysohjelman (UNDP) yritysyhteistyön neuvonantaja Sören Mandrup Petersen.

Yhteiskuntavastuuta valikoiden?

Seminaarissa esiteltiin erityisesti YK:n Global Compact -aloitetta, joka on vuodesta 2000 lähtien kasvanut yli 2 200 yrityksen yhteiskuntavastuuverkostoksi. Mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet edistämään kymmenen periaatteen mukaisesti ihmisoikeuksia, työntekijöiden oloja, ympäristön tilaa ja korruption vähentämistä.

"Vielä viisi, kymmenen vuotta sitten YK:ssa ajateltiin yleisesti, että jos yritykset vaan saataisiin raivattua pois, olisi kaikki hyvin. Vuosituhannen vaihteessa alettiin myöntää, että yritysten toiminta on osa ratkaisuja ja aivan viime aikoina muun muassa Kofi Annan on sanonut, että vuosituhattavoitteita ei voida saavuttaa ilman yritysmaailman osallistumista", Petersen totesi, ja painotti, että yhtä lailla kuin kehitys tarvitsee yrityksiä, tarvitsevat yritykset kehitystä, jotta köyhistä maista avautuisi uusia markkinoita.

Huomattavasti lisää koordinointia yritysmaailman ja kehityshankkeiden yhdistäminen näyttää vielä vaativan, sillä Petersen ei ollut kuullut lainkaan esimerkiksi Bill Clintonin johtamasta projektista, joka pyrkii tahollaan lisäämään yksityissektorin sitoutumista kehitykseen. Aivan vähäpätöisestä hankkeesta ei ole kyse, sillä syyskuun puolivälissä pidetyssä Clinton Global Initiative -konferenssissa yritykset ja kansalaisjärjestöt sitoutuivat ratkomaan globaaleja ongelmia yli miljardin dollarin edestä.

Kansalaisyhteiskunnan ääntä seminaariin tuonut Jukka Pääkkönen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKista ja yritysten toimintaa valvovasta Finnwatchista totesi, että vapaaehtoisuus on Global Compactin vahvuus, sillä se lisää joustavuutta ja mahdollistaa monenlaisten yritysten mukaan tulon. "Se voi kuitenkin olla myös heikkous, sillä Global Compact ei saisi olla keino ohittaa tiettyjä maailmanlaajuisesti sovittuja minimivaatimuksia."

"Mietin itse, miten voin mennä seminaariin ja kehua yrityksen yhteiskuntavastuuta, jos todellisuus on se, että Brasiliassa on kyllä hieno ohjelma, mutta esimerkiksi Virossa tilanne on mikä on", Pääkkönen piikitteli erityisesti UNDP- ja Unicef-yhteistyötään seminaarissa esitelleen Stora Enson suuntaan.

Maailmanlaajuinen "yrityskansalaisuus"

Ensimmäisten yritysten joukossa Global Compactiin mukaan lähteneen lääkealan jätin Novartiksen edustaja Steven Kelmar painotti, että aloitteen myötä yritys on sitoutunut maailmanlaajuisesti panemaan toimeen samat ohjesäännöt työoloista, ihmisoikeuksista sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristömääräyksistä.

Yritys on lanseerannut erityisen Corporate Citizenship -käsitteen, jota toteutetaan jokaisessa toimintamaassa. Maailmanlaajuisesti Novartiksen yhteiskuntavastuu näkyy esimerkiksi yhteistyössä Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa. Suomen-toimistossa "yrityskansalaisuuteen" sitoutumista edistetään muun muassa henkilökunnalle annetuilla tietoiskuilla globaalista toiminnasta sekä vuotuisella Yhteiskuntapäivällä, jolloin kaikkien työpanos menee jollekin ulkopuoliselle kohteelle, tänä vuonna esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitolle.

"Olen itse ollut 15 vuotta lääkealalla, ja vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan suuntaan on muuttunut selvästi tänä aikana. Läpinäkyvyyden lisäksi eettisyyden vaatimus on vahva. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että markkinoinnissa vältetään ylilyöntejä", kertoi Novartis Finlandin viestintäjohtaja Anne Jungell-Nortamo.

Lisää tietoa aiheesta