Uutinen

Seminaari: "Kansalaisjärjestölinjausta vaivataan kuin pullataikinaa"

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön seminaarissa 21. 9. pohdittiin järjestöjen tulevaisuutta uuden linjauksen pohjalta.
Ilona Niinikangas
21.9.2006

Kansalaisjärjestölinjaus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se syntyi puhtaasti käytännön tarpeista. Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden lisääntynyt lukumäärä ja määrärahojen kasvu pakottivat virkamiehet miettimään uudenlaisia keinoja, joilla voidaan tukea järjestöjen työtä.

Linjauksessa ei määritellä kansalaisjärjestöjen työtä uudestaan. Se ei myöskään luo visioita järjestöjen tulevaisuudesta.

 "Ruotsin kansalaisjärjestölinjaus on laaja ja filosofinen, Englannin taas analyyttinen. Voisi sanoa, että Suomen linjaus on sopeutettu meidän omiin ajankohtaisiin muutostarpeisiimme", summasi ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Leo Olasvirta ministeriön järjestämässä seminaarissa 21. syyskuuta.

Järjestöt pettyneitä

Asiakirjan suunnitteluun osallistuneet järjestöt kiittelivät virkamiehiä avoimesta vuorovaikutuksesta, mutta antoivat samalla risuja linjauksen tämän hetkiselle muodolle. Järjestötyöryhmien vetäjä Auli Starck Kepasta odotti asiakirjalta selvästi enemmän.

"Tämä ei ole se poliittinen linjaus, jota odotimme. Paperi liikkuu yleiselle tasolla, eikä siinä esimerkiksi lainkaan määritellä, mitä kehitysyhteistyön laadulla tarkoitetaan. Myös järjestöjen rooli nähdään hyvin kapeana: järjestöt ovat joko hankkeiden toteuttajia tai kansainvälisyyskasvattajia. Järjestöjen kehityspoliittisesta vaikuttamisesta ei linjauksessa puhuta lainkaan", Starck totesi.

Kansalaisjärjestöjen työryhmään osallistunut Maailma.netin koordinaattori Timo Mielonen ihmetteli myös linjauksen sisältöä.

"Linjaus kuvaa nykyisessä muodossaan ennen kaikkea vallitsevia rakenteita. Kuvittelin, että linjauksessa tehtäisiin uusia avauksia ja luotaisiin uusia rahoitusmalleja. Näin ei kuitenkaan käynyt", Mielonen sanoi.

Muutoksia pienille järjestöille

Linjaus tuo muutoksia ennen kaikkea pienten järjestöjen toimintaan. Järjestön täytyy olla rekisteröitynyt kaksi vuotta ennen tuen myöntämistä. Jäseniä täytyy olla vähintään 30, tai järjestön täytyy pystyä muulla tavoin osoittamaan, että sillä on riittävästi voimavaroja.

Pienten järjestöjen haku- ja raportointiprosessiin on tulossa uudistuksia. Lisäksi pienten hankkeiden hallinnointi saatetaan tulevaisuudessa kokonaan ulkoistaa.

Tiedotustukea hakeville järjestöille suurin muutos linjauksessa on, että kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvä tiedotus irrotetaan hallintokuluista ja liitetään osaksi hankkeen toimintakuluja. Kumppanuusjärjestöjen kriteerit tulevat linjauksen myötä avoimiksi, ja niiden täyttyminen tarkistetaan säännöllisesti. Kumppanuusjärjestöjen määrän lisääntymistä rajoittavat kuitenkin ministeriön niukat sitoumusvaltuudet.

Vaikka linjaus on julkinen, se ei kuitenkaan ole vielä valmis. Sitä työstetään edelleen sekä Kepan koordinoimissa järjestötyöryhmissä että ministeriössä. "Tämä linjausta on vaivattu kuin pullataikinaa. Välillä se on ollut pitkä ja sitten taas lyhyt. Yhteisen näkemyksen löytäminen ei ole ollut mitenkään helppoa", Olasvirta totesi.

Lisää tietoa aiheesta