Uutinen

Seminaari: Ilmastonmuutos yhdistää järjestöjä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen varautuminen ovat osa yhä useamman järjestön toimintaa, todettiin Suomen luonnonsuojeluliiton 28.11. järjestämässä seminaarissa.
Mikko Sauli
29.11.2006

Punaisessa Ristissä on huomattu luonnonkatastrofien yleistyminen jo 1970-luvulta lähtien, SPR:n viestintäpäällikkö Outi Pärnänen kertoi "Ilmastonmuutos ja köyhyyden vähentäminen kohtaavat" -seminaarissa. Vastaavasti kuolonuhrien määrä katastrofeissa on vähentynyt paremman varautumisen seurauksena.

Katastrofit koskettavat merkittävää osaa maapallon väestöstä, sillä noin 2,5 miljardia ihmistä kärsii vuosittain luonnonkatastrofeista.

Käytännössä SPR:n toiminta ilmastonmuutoksen suhteen tarkoittaa ennen kaikkea tiedotusta jäsenistölle.

"Meitä on yli satatuhatta. Jos edes kymmenen prosenttia jäsenistä muuttaa suhtautumistaan, on sekin merkittävää", Pärnänen totesi.

Paljon on vielä tehtävä, ja Pärnänen myönsi, ettei jäsenistö kattavasti tiedä, mitä kaikkea ilmastokysymyksiin liittyvää työtä Punainen risti tekee.

Ympäristöjärjestöt unohtaneet Etelän

Punainen Risti on saanut kiitosta Greenpeacelta ilmastonmuutoksen pitämisestä esillä. Järjestöjen lähestymistavoissa on kuitenkin eroa. Siinä missä Punainen Risti korostaa varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin terveydenhuollon, suojien ja muiden valmiustoimien avulla, on Greenpeacelle ilmastonmuutoksen hillitseminen olennaista.

"Erityisesti Afrikassa varautuminen on tärkeää. Ilman päästövähennyksiä muutos on kuitenkin liian suuri", totesi Greenpeacen Kaisa Kosonen.

Kosonen katsoo, että ympäristöjärjestöt ovat keskittyneet liiaksi Pohjoiseen. Nairobin taannoisessa ilmastokokouksessa heikko linkki Etelään muodostui ongelmaksi.

Nairobissa Afrikan maat keskittyivät varautumiseen ja sopeutumiseen, eikä paikallisessa järjestökentässä ollut asiantuntemusta ottaa päästövähennystavoitteita kunnolla esiin.

"Monista Afrikan maista paikalla oli vain yksi edustaja, joka puhui ainoastaan ranskaa. Tällaisessa tilanteessa täysipainoinen osallistuminen on vaikeaa", Kosonen totesi.

Kososen mielestä afrikkalaiset eivät ymmärrä, että heillä olisi ainoastaan saatavaa päästöjen vähennyksistä. Vähennyksien myötä teknologiasiirrot ja päästökauppa poikisivat kipeästi kaivattuja investointeja Afrikkaan.

Päästöjen vähentäminen osaksi kehitysjärjestöjen työtä

Kosonen pitää tärkeänä, että kehitysjärjestöt ottaisivat päästöjen vähennystavoitteet omakseen. "Kehitysjärjestöillä on pidempi perinne suhteista Etelän kansalaisyhteiskuntaan. Tästä perinteestä olisi hyötyä päästövähennystavoitteiden edistämisessä."

Kososta ilahduttaa, että kansainväliset järjestöt, kuten  Oxfam ja Christian Aid ovat heräämässä asiassa.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Kosonen haluaisi nähdä kehitysmaat ja EU:n samassa veneessä. Nyt kehitysmaat odottavat Pohjoiselta toimenpiteitä. Teollisuusmaat taas kokevat kehitysmaiden vaativan liikaa, ja esimerkiksi Yhdysvallat on ilmaissut, ettei se voi olla mukana Kioton sopimuksessa, jos kehitysmaat ovat ulkona.

"Kehitysmaissa tehdään koko ajan paljon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Esimerkiksi Kiinassa rakentamisessa on omaksuttu uusia tekniikoita. Kehitysmaat kuitenkin odottavat, että Pohjoinen toimii ensin, ennen kuin tuovat näitä uudistuksia mukaan neuvottelupöytiin", Kosonen kuvasi kansainvälisten neuvottelujen tilannetta.

"EU yrittää, mutta ei riittävästi", hän arvioi.