"Kasvattakaa oma ruokanne!" nauratti Karno Batiran seminaariväkeä vastatessaan siihen, miten parhaiten edistetään kestävää maataloutta.
Kuva:
Olli-Pekka Lehtinen / Kepa
Uutinen

Seminaari: Ihmisen kokoinen maanviljely viilentää planeettaa

Kestävä maankäyttö on hyväksi sekä ihmisille että ilmastolle, kuuluivat maailman enemmistön eli globaalin etelän pienviljelijöiden edustajien terveiset Kepan seminaarissa 23.5. Puhujat ovat mukana myös Maailma kylässä -festivaalilla.
Sanna Jäppinen
23.5.2014

"Eivät maanviljelijät Indonesian maaseudulla tunne käsitettä ilmastonmuutos. Mutta viime vuosina on puhuttu paljon 'oudoista ilmoista'. Esimerkiksi vuonna 2010 sateet eivät päättyneet lainkaan, emmekä siis päässeet vuonna 2011 korjaamaan riisisatoa", kertoi indonesialainen Karno Batiran Payo Payo -säätiöstä.

Batiran on paitsi ilmastoaktivisti, järjestötoimija ja maanviljelijöiden valistaja, myös pienviljelijän poika.

"Siksi voin puhua 'meistä', kun viittaan indonesialaisiin pienviljelijöihin",  Batiran ilmoitti puhuessaan Kepan ja Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen seminaarissa "Perspectives on climate change, natural resources and social justice – Connecting the local to the global".

Jos satoa ei tule, ei tule tulojakaan – ja ensisijaisesti tähän pienviljelijät ovat halunneet parannusta, Batiran totesi. Indonesian Sulawesin ylängöllä ratkaisuksi on löydetty maaperää elvyttävä SRI-riisinviljelymetodi (System of Rise Intensification).

Batiranin mukaan kyseessä on vastaveto Aasiassa vuosikymmenien ajan vaikuttaneen vihreän vallankumouksen aatteille, joissa maataloutta on tehostettu koneistamalla ja tehokkailla lannoitteilla.

SRI-metodilla tuotanto on saatu kasvuun viljelemällä useita lajikkeita ja vuorottelemalla niitä, parantamalla ravinteiden kiertoa esimerkiksi kompostoinnilla sekä käyttämällä biologisia torjunta-aineita ja vähentämällä kemiallisia lannoitteita.

"Riisisadot ovat kasvaneet, ja viljelijöiden tulot ovat lisääntyneet myös siksi, että heillä ei mene niin paljon rahaa torjunta-aineisiin ja lannoitteisiin. Myös maaperä paranee, ja tutkimusten mukaan SRI-riisinviljelymetodi tuottaa ilmastoon vähemmän hiilidioksipäästöjä", Batiran kertoi.

Toisin sanoen samalla kun indonesialaisviljelijät yrittävät sopeutua ”outoihin ilmoihin” ja taata elinkeinonsa, he myös osaltaan torjuvat ilmaston lämpenemistä.

Menneisyydestä oppia tulevaisuuteen

Batiranin mukaan nykypolven maanviljelijät ovat joutuneet kääntymään isovanhempiensa puoleen etsiessään kestäviä tapoja käyttää maata. Vanhusten muistista on kaivettu ikiaikaista tietoa, joka jo välillä katosi viljelijöiden työkalupakista.

Vanhaa tietotaitoa halutaan hyödyntää ja kunnioittaa myös Pohjois-Argentiinan alkuperäisväestön keskuudessa, jossa perinteinen maanviljely ja moderni maatalousteollisuus ovat joutuneet törmäyskurssille.

"Maita, joilla olemme asuneet vuosisatoja, käytetään nykyään agribisnekseen ja geenimuunneltujen tuotteiden viljelyyn", kertoi Via Campesina -pienviljelijäjärjestön edustaja Deolinda Carrizo.

Usein väkivaltaisesti vietyjen maiden mukana katoaa tärkeä osa alkuperäisväestön identiteetistä, kulttuurista ja elinkeinosta.

"Oman yhteisömme viljelijöiden tuottavuus on vähentynyt, ja meistä on tullut riippuvaisia tuontiruuasta. Me haluamme pystyä ruokkimaan oman väkemme ja viljelemään maata kestävällä tavalla. Siinä ei ole mitään uutta – vuosisatojen ajan pystyttiin ajattelemaan maankäyttöä myös tulevien sukupolvien kannalta", Carrizo sanoo. 

"Meidän mielestämme ruokaa pitää edelleen tuottaa niin, ettei sitä tarvitse kuljettaa syöjille lentokoneilla."

Seminaarin osallistuneet kansainväliset vieraat ovat mukana myös viikonlopun Maailma kylässä -festivaalilla, jossa käsitellään ilmastonmuutosta Suomen, EU:n ja globaalin etelän näkökulmasta.

Maailma kylässä -festivaali järjestetään Helsingissä Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla 24.-25.5. Pääteemana on ilmasto ja alueellisena painopisteenä Latinalainen Amerikka.