Suomalaista kehitysyhteistyötä Myanmarissa. Too Chaung Layn koulussa opiskellaan yhdessä ja samassa tilassa: vanhemmat oppilaat huoneen toisessa päässä ja nuoremmat toisessa.
Kuva:
Hanna Öunap
Kehitys-lehti
Uutinen

"SDP on yhä sitoutunut kehitysavun nostoon"

Neljän suurimman puolueen vaalikeskustelussa kehitysyhteistyöstä löydettiin paljon myönteistä.
Iina Leppäaho
9.4.2015

Tapani Ruokanen (kok.), Olli Rehn (kesk.), Nuutti Hyttinen (ps) ja Pilvi Torsti (sdp) tarkastelivat viime viikolla "Nälkä, köyhyys ja muuttoliike" -vaalikeskustelussa Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa maailman eriarvoisuuteen.

Keskustelun kohteena oli - kehitysyhteistyön lisäksi - eriarvoistaviin rakenteisiin kuten kaupan esteisiin puuttuminen.

Kehitysyhteistyömäärärahat ovat keikkuneet vaalikeväänä monen puolueen leikkauslistalla.

Vaikka leikkauksista puhutaan, vaalikeskustelun osallistujat olivat haluttomia määrittelemään kovin tarkasti, miten ja mistä vähennykset tulisi tehdä.

"SDP 0,7-linjalla"

Helsingin demareiden puheenjohtaja Pilvi Torsti kertoi sosiaalidemokraattien olevan edelleen sitoutuneita tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

”Linjana on yhä YK:n tavoitteeseen sitoutuminen”, Torsti sanoi ja lisäsi, että hakemalla kasvua ja työllisyyden parantamista voidaan lisätä myös kehitysyhteistyötä.

Muut keskustelijat kannattivat kuitenkin leikkauksia.

Ex-komissaari Olli Rehnin mukaan Keskusta hakee säästöjä yleisemmin ulkoministeriön budjetista. Osa 200 miljoonan säästöistä voitaisiin saada edustustoverkkoa supistamalla ja osa kehitysyhteistyöstä.

Kokoomuksen säästölistalla kehitysyhteistyöstä leikattaisiin 300 miljoonaa. Suomen kuvalehden päätoimittajuuden vastikään jättäneen Tapani Ruokasen mukaan puolueen vaatima vähennys on kuitenkin mahdollista tehdä koskematta kehitysyhteistyön ytimeen eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukeen.

”Resurssien käyttö tehokkaammin on tärkeämpää kuin rahamäärä”, Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen Nuutti Hyttinen puolestaan totesi.

Nykykäytännöissä parannettavaa

Kaikki neljän suuren puolueen edustajat näkivät kehitysyhteistyön nykyisissä käytännöissä parantamisen varaa.

Demareiden Torsti olisi valmis kyseenalaistamaan nykyisen kumppanimaa-ajattelun, jossa panostetaan valtioiden väliseen kehitysyhteistyöhön suppean maajoukon kanssa.

Perussuomalaisten Hyttisen mukaan kehitysyhteistyöllä pitäisi ennen kaikkea lisätä paikallisten edellytyksiä auttaa itse itseään eikä toimia niin, että ulkopuolelta autetaan. ”Koulutusvientiin kannattaa panostaa, siitä voidaan saada tuloksia.”

Myös Rehn nosti esille tyttöjen kouluttamisen - ja yritystoiminnan kehittämisen.

Järjestöt ketteriä

Panelistit pitivät eritoten kansalaisjärjestöjen työtä tehokkaana.

”Kansalaisjärjestömalli on erinomainen. Järjestöillä on suora yhteys kansalaisiin”, Ruokanen sanoi.

”Ketterät järjestöt saattavat pystyä toimimaan nopeasti, mutta pysyvyyttä on haettava muilla toimilla”, kommentoi puolestaan Torsti.

Myös Hyttinen kannatti järjestövetoista kehitysyhteistyötä: ”Kansalaisjärjestöt toimivat ruohonjuuritasolla eikä niillä ole raskaita rakenteita.”

Kehitysyhteistyössä paljon hyvää

Keskustelijat kiinnittivät huomiota siihen, että kuluvana vaalikeväänä mediassa on ollut runsaasti keskustelua kehitysyhteistyöstä.

Ruokasen mukaan nyt on trendikästä puhua kehitysyhteistyön ongelmista, vaikka hyviäkin tuloksia on saatu aikaan.

Esimerkkinä Ruokanen mainitsi lapsikuolleisuuden puolittumisen ja koulutusta vailla olevien lasten osuuden vähentymisen.

”On turha puhua siitä, että kehitysyhteistyö menisi hukkaan”, Ruokanen sanoi.

"Nälkä, köyhyys ja muuttoliike" -vaalikeskustelun järjestivät Keskustaa lähellä olevan Ajatuspaja e2 ja Perussuomalaisia lähellä oleva ajatuspaja Suomen Perusta. Tilaisuus pidettiin Helsingissä 1.4.