Kuva:
Eero Kuosmanen
Ulkoministeriö
Uutinen

Sauli Niinistö: Ihmisoikeudet ovat elintärkeitä

Puhuessaan suurlähettiläille niin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuin ulkoministeri Erkki Tuomiojakin ottivat kantaa ihmisoikeuksien ajamiseen monimutkaistuvissa ulkosuhteissa. Me voimme olla vakuuttuneita arvoistamme, mutta autoritaariset maat voivat olla omistaan.
Esa Salminen
27.8.2013

"Ihmisoikeuksien ja intressien suhde ulkopolitiikassa näyttää olevan pysyväisaihe, myös täällä meillä Suomessa", totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ulkoministeriön suurlähettiläskokouksessa 27. elokuuta.

Niinistö pui puheessaan ihmisoikeuksien suhdetta muihin Suomen ulkopoliittisiin intresseihin, ja jatkoi siis pohdintaa, jonka hän aloitti ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Kultarannassa kesäkuussa. Silloin Niinistö painotti, että ihmisoikeuksia tulisi ajaa kehitysavun antamisessa, mutta ulkomaankauppaa tehdessä kaupan intressien tulisi tulla tärkeysjärjestyksessä ensin.

Silloin viesti tulkittiin mediassa melko yksioikoisesti. Nyt Niinistö halusi ilmeisesti valottaa asian monimutkaisuutta laajemmin.

"Oikeastaan ihmisoikeuksien ja intressien asettaminen vastakkain on mieletöntä. Ihmisoikeudet ovat meille – ihmisille – elintärkeitä. Jos ihmisillä ei ole väliä, niin millä sitten on?" Niinistö kysyi. "Ihmisoikeuksien edistäminen on intressimme, myös kansainvälisesti. Oikeampi kysymys kuuluukin, mikä on ihmisoikeuksien ja muiden intressiemme välinen suhde."

"Isoihin muutoksiin sisältyy isoja riskejä"

Niinistön mukaan Suomi ei voi ajaa etujaan sokeana ihmisoikeuskysymyksille, muttei myöskään vain ihmisoikeuksia sokeana muille eduilleen.

"Emme enää elä 1990-lukua, jolloin saatoimme perustellusti odottaa muiden ennemmin tai myöhemmin omaksuvan meidän arvomme tai ainakin sinnepäin. Ongelmana ei nyt niinkään ole se, ettei ihmisoikeus- ja demokratiaviestiämme riittävästi kuulla, vaan se, että monissa maissa sitä ei yksinkertaisesti pidetä oikeaan osuvana. Silloin ei 'volume'- tai 'repeat'-nappi auta."

Niinistön mukaan useassa autoritaarisessa maassa pidetään sikäläistä järjestelmää niin periaatteessa kuin käytännössä demokratiaa parempana.

"Takana on monesti tietoisuus siitä, että isoihin muutoksiin liittyvät isot riskit. Joskus ne myös toteutuvat. Kun katsomme Syyrian ja Egyptin traagisia tapahtumia, tämä ajatus on helppo ymmärtää", Niinistö sanoi.

"Vaikka olisimme arvoistamme kuinka vakuuttuneita, on meidän myös vältettävä omahyväisyys ja itsekehu. Siitä asenteesta käsin vaikuttaminen on tyhjän hosumista. Viime syksynä, eri YK-vaalien aikoihin, me Pohjoismaissa saimme tästä todennäköisesti muistutuksen. On siis hyvä muistaa, miten käykään sille, joka itsensä ylentää ja etummaiseksi asettaa."

Tuomioja: Nousevien talouksien merkitys Suomelle kasvaa

Suomen ulkopolitiikan toinen kärkinimi, ulkoministeri Erkki Tuomioja, puhui suurlähettiläille edellisenä päivänä samansuuntaisesti.

"Ulkopolitiikan tehtävänä on Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen ja laajasti ymmärrettynä etujemme ajaminen", Tuomioja sanoi. Siihen Suomen lähtökohdat ovat Tuomiojan mukaan hyvät.

"Maalla, joka toistuvasti on vuosittain julkaistussa Index of Failed States rankingissa arvioitu maailman vähiten epäonnistuneeksi valtioksi, eivät asiat voi suinkaan olla niin huonosti kuin niin usein synkistelyyn taipuvaiset suomalaiset mediammekin ohjaamina ajattelevat."

Tuomiojan mukaan Suomen vahvuus on pitkälle kehitetty hyvinvointivaltio.

"Yksikään valtio ei voi eristäytyä, jättäytyä kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle", Tuomioja painotti. "Suomi on EU:n jäsen, Pohjoismaa, pohjoiseurooppalainen valtio, Itämeren rantavaltio, osa transatlanttista aluetta ja Arktisen alueen maiden yhteisöä."

Tuomioja korosti niin sanottujen BRICS-maiden ja muiden nousevien talouksien kehittymistä ja vaurastumista. Ainakin osin samoihin maihin Niinistö todennäköisesti viittasi puhuessaan autoritaarisista maista. Kiina varmaankin välkehti esimerkkinä molempien mielessä.

"Tiivistyvä yhteistyö näiden maiden kanssa on vääjäämätön osa Suomenkin kansainvälisiä suhteita. EU:n konteksti on globaalissa ympäristössä Suomelle keskeinen, mutta myös kahdenvälisten suhteiden edistäminen on tärkeää. UM onkin pyrkinyt turvaamaan edustustojensa resursseja näissä maissa budjettiraamiemme puitteissa", Tuomioja sanoi.

"Monet nousevista valloista lähestyvät kansainvälisiä suhteita reaalipoliittisin silmälasein. Libyan konfliktin yhteydessä, ja muissakin tapauksissa, nämä uudet globaalit vaikuttajat ovat profiloituneet valtion suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden korostajina."

"YK:n merkitys säilynee"

Nousevat taloudet eivät muodosta yhtenäistä joukkoa, mutta kokonaisuudessaan ne eivät Tuomiojan mukaan myöskään kyseenalaista nykyistä maailmanlaajuista hallintajärjestelmää.

"YK-järjestelmän tulisi säilyä keskeisenä, vaikka erilaiset alueelliset järjestelyt, G-kokoonpanot sekä nousevien valtojen pyrkimykset alueellisiksi hegemonioiksi osin haastavat YK-järjestelmää", Tuomioja arvioi.

Näiden maiden merkitys kasvaa myös globaalien ongelmien hallinnassa: niin ympäristönsuojelussa, luonnonvarojen käytössä kuin ihmisoikeuskysymyksissäkin.

"Vaikka nousevien valtojen näkemykset eroavat omistamme joltain osin, niiden perustellut vaatimukset siitä, että heidän äänensä tulee kuulua paremmin globaalissa päätöksenteossa ja globaalin hallintajärjestelmän kehittämisessä, on otettava huomioon", Tuomioja sanoi.