Uutinen

Sambian nälänhätä "kansallinen katastrofi"

Sambian presidentti Levy Mwanawasa on julistanut ruokatilanteen nopean heikkenemisen kansalliseksi katastrofiksi. Julistusta edelsi maan eduskunnan yksimielisesti hyväksymä julkilausuma, jossa hallitusta vaadittiin myöntämään nälkäkatastrofin laajuus.
Kirsi Salonen
28.11.2005

Sambian nälänhätä (Kuva: Eeva Parviainen)LUSAKA -- Sambian heikko ruokatilanne ei ole tullut yllätyksenä. Kuten muissakin alueen maissa, Sambiassa viime vuoden sadekausi jäi lyhyeksi ja sato heikoksi. YK:n mukaan yli 10 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa tarvitsee ruoka-apua.

Sambian hallituksen oma kriisinhallintayksikkö laski jo heinäkuussa, että 1,2 miljoonaa sambialaista on kuluttanut loppuun ruokavarastonsa tai on liian köyhiä ostamaan ruokaa. Hallituksen reagoidessa kolme kuukautta myöhemmin monet ihmettelevät, miksi liikkeellä ollaan näin myöhään.

Nyt avuntarvitsijoiden määrä on noussut puolella miljoonalla ja luku kasvaa jatkuvasti.

Kotien varastot ovat tyhjillään

"Maan länsi- ja eteläprovinsseissa perusruokaa eli maissia tai kassavaa ei ole enää juuri missään. Kassavaa on istutettu, mutta uusi sato on vielä kaukana. Seuraavaan maissisatoonkin on vielä kuukausia", kertoo Unicefilla työskentelevä Eeva Parviainen.

Parviainen vieraili hiljattain nälän pahiten koettelemilla alueilla, joilla Sambian hallitus, Maailman ruokaohjelma (WFP) ja Unicef toteuttivat pikakartoituksen aliravitsemustilanteesta. Kartoituksessa tutkittiin kotitalouksien ravintotilannetta sekä mitattiin ja punnittiin alle viisivuotiaat lapset.

"Lapsille tehtiin myös yksinkertainen testi, jossa jalkapöytää puristamalla voidaan todeta aliravitsemuksesta kertova turvotus", kertoo Parviainen. Hän arvioi, että tavatuista lapsista noin viisi prosenttia oli lievästi aliravittuja.

Jo jonkin aikaa pääkaupunki Lusakaan on kantautunut kuivuuden pahimmin koettelemilta alueilta uutisia, joiden mukaan asukkaat elävät pääasiassa luonnosta löytämällään ravinnolla. Normaalina satovuonna luonnonvaraiset kasvit täydentävät maissista koostuvaa ruokavaliota.

"Eräässä kylässä ruoaksi oli enää jäljellä villejä juuria sekä puiden siemeniä. Monin paikoin ruokavalio koostui mangoista, olivatpa ne sitten kypsiä tai raakoja. Toisaalta joissakin kylissä oli vielä kanoja, sikoja sekä kuivattua kalaa", Parviainen kertoo.

Heikon ruokatilanteen lisäksi Parviainen kiinnitti huomiota puhtaan veden vähyyteen etenkin maan länsiosassa. "Juomavedesta oli pulaa ja huonon hygienian vuoksi lapset kärsivät ihottumista ja silmätulehduksista."

Lyhytkatseista maatalouspolitiikka

Hallituksen mukaan nälänhädän vastaiseen taisteluun tarvitaan lisätukea vähintään 26 miljoonaa dollaria. Hallitus on vedonnut avunantajiin hätäavun saamiseksi.

Monet kritisoivat hallitusta lyhytnäköisyydestä, sillä edellisten hyvien satovuosien ylijäämämaissi myytiin naapurimaihin. Kriisin syvetessä hallitus on sallinut ylimääräisen maissin maahantuonnin Etelä-Afrikasta ja Tansaniasta.

Maissin hinta on kuitenkin noussut nopeasti viime kuukausina ja kallis tuontiruoka on monien köyhien sambialaisten ulottumattomissa. Lisäksi maata viimeisen puolen vuoden aikana koetelleet polttoainekriisit ovat sekä nostaneet monien muiden tuotteiden hintoja että hidastaneet toimituksia syrjäisille alueille.

"Ruokapulan aiheuttajia on monia: köyhyys, ilmastomuutos ja hallituksen lyhytkatseinen maatalouspolitiikka. Osansa saakoot myos varastomaissilla ja sen hinnalla keinottelevat myllärit. Syyllisistä ja syistä riippumatta ruoka-apua kuitenkin tarvitaan kipeästi", Eeva Parviainen toteaa .

Maailman ruokaohjelma on ilmoittanut tarvitsevansa nopeasti lisää rahaa avustusruoan hankkimiseksi. Brittiläinen avustusjärjestö Oxfam on puolestaan ryhtynyt soveltamaan uudenlaista lähestymistapaa nälkäkatastrofiin: ruoka-avun sijasta se jakaa rahallisia avustuksia nälän pahiten koettelemien alueiden asukkaille, kertoo YK:n tiedotuspalvelu IRIN.

Kuukausittaisen maissi-annoksen arvoisella avustuksella perheitä autetaan selviämään seuraavaan satoon asti. Rahallisen avustuksen on todettu olevan jopa perinteistä ruoka-apua tehokkaampi auttamisen muoto, mutta se toimii vain aluiella, joilla ruokaa on markkinoilla, kertoo IRIN.

Lisää tietoa aiheesta