Uutinen

Sambia uudistaa kaivoslakinsa

Sambian uudistuvan kaivoslain pitäisi tuoda valtion kassaan 400 miljoonan dollarin lisätulot jo tänä vuonna. Kaivosyhtiöiden reaktiot veronkorotuksiin ovat vielä epäselviä.
Eeva Eronen
31.1.2008
TIMO KURONENlusaka

 

Kaivostoiminnan tiukemmasta verotuksesta saatavat tulot on tarkoitus käyttää maan kehittämiseen.

Sambian presidentti Levy Mwanawasan piti maan parlamentissa tammikuun puolivälissä kauan odotetun puheen, jossa hän ilmoitti, että kaivostoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Suunnitteilla on esimerkiksi kaivostoimintaa koskevan veroasteen nostaminen 31,7 prosentista 47:ään.

Tähän saakka kuparin louhinnasta hulvattomia voittoja keränneet monikansalliset yhtiöt ovat nauttineet lähes olemattomista veroista ja sääntelystä. Samaan aikaan ne ovat tuhonneet ympäristöä ja heikentäneet työläistensä työehtoja.

Sambian talousministeri Ng'andu Magande arvioi brittilehti Guardianissa, että uudistukset otetaan käyttöön jo huhtikuun alussa. Presidentin laskelmien mukaan uudistus tuo maalle jo tänä vuonna 400 miljoonan dollarin lisätulot.

Varat on tarkoitus rahastoida ja käyttää maan kehitysohjelman tukemiseen sekä suurten rakennusprojektien rahoittamiseen. Kuparirahan toivotaan vähentävän Sambian riippuvuutta avunantajista ja vakauttavan sen talouskehitystä.

Uusi järjestelmä tekee kaivostoiminnasta myös muutoin säännellympää ja sopimuksista läpinäkyvämpiä.

Kansallista ja kansainvälistä kiitosta

Presidentin ilmoitus on otettu vastaan hyvin sekä Sambiassa että maailmalla. Kansanedustajat reagoivat aikomukseen parlamentissa huutamalla, että uudistus pitäisi tehdä mahdollisimman pian.

Uudistusta ovat kiitelleet myös esimerkiksi Yhdysvallat, EU ja Maailmanpankki, joka on suositellut maalle verotuksen nostoa. "Tämä on Sambialle hieno mahdollisuus sijoittaa maaseudun rakenteelliseen kehittämiseen", Maailmanpankin Sambian-maajohtaja Kapil Kapoor arvioi Reutersille.

On selvää, että kaivosyhtiöt eivät ole muutoksesta mielissään. Valtaosa yhtiöistä ei ole kuitenkaan vielä suostunut kommentoimaan uutta järjestelmää - ne ovat sanoneet odottavansa ensin lisätietoja hallitukselta.

Suomen Sambian-suurlähettiläs Sinikka Antila arvioi Kauppapolitiikka-lehdessä, että ne todennäköisesti vastustavat sitä vetoamalla esimerkiksi tekemiinsä pitkän tähtäimen investointeihin.

Yhtiöt voisivat käydä oikeutta valtiota vastaan sopimusrikkomuksista, mutta toisaalta kuparin hinnan odotetaan pysyvän korkeana ja yhtiöille jäävät voitot suurina uudistuksen jälkeenkin. Maailmanpankin Kapoorin arvion mukaan Sambian kaivostoiminnan verotus on uudistuksen jälkeenkin keskitasoa.

Sambian naapurimaat verottavat alaa kovemmin: esimerkiksi Tansanian veroaste 45,4 prosenttia, Mosambikin 53 ja Angolan 52,9 prosenttia.

Riippuvainen ja riistetty

Uudistus on ollut vireillä jo kauan, sillä yksikään muu maa ei ansaitse kaivosteollisuudesta yhtä heikosti kuin Sambia, vaikka se onkin ollut riippuvainen kuparista itsenäistymisestään lähtien.

Presidentti Mwanawasan mukaan kaivosteollisuuden voitot olivat esimerkiksi kaudella 2005/2006 noin 4,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mistä Sambiaan jäi veroina ja rojalteina vain 142 miljoonaa dollaria.

Järjestelmän uudistamiseen potki vauhtia Christian Aid -järjestön vuosi sitten julkaisema raportti, jossa kaivosteollisuuden koukerot tulivat selvästi päivänvaloon.

 

Tietokulma

  • Mineraalien, kuten kuparin, hinnat ovat nousseet vuodesta 2004 lähtien. Sambiasta viedyn kuparin arvo on kaksinkertaistunut, mutta samaan aikaan hallituksen kaivosteollisuudesta saamat tulot ovat puoliintuneet. Sektori tuottaa noin kuusi prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Viennistä sen osuus on jopa 60-70 prosenttia.
  • Uudistuspakettiin kuuluu myös esimerkiksi yritysveron nostaminen 25 prosentista 30:een. Lisäksi Sambia nostaa mineraaleista maksettavien rojaltien määrän 0,6 prosentista kuuteen prosenttiin.
  • Sambian kaivosteollisuus kansallistettiin maan itsenäistymisen jälkeen. Uudestaan se yksityistettiin vuosituhannen vaihteessa. Yksityistäminen tehtiin nopeasti. Investointitilanne oli tuolloin hankala ja sopimuksista neuvoteltiin yhtiöiden kannalta erittäin edullisia. Niitä esimerkiksi vapautettiin lähes kaikista veroista ja säädöksistä 10-20 vuodeksi.

 

Lisää tietoa aiheesta