Uutinen

Salweenin jättipadot uhka Burman vähemmistöille

Kolmen suuren padon suunnittelu Thaimaan ja Burman rajajokeen Salweeniin on saanut kovaa kritiikkiä ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöiltä, Burman oppositiolta sekä thaimaalaissenaattoreilta.
Timo Kuronen
29.4.2003

Uuden johtajansa myötä Thaimaan valtiollinen sähkönjakeluyhtiö EGAT on kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen alkanut suunnitella uusia voimalaitospatoja – vähät välittämättä Maailman patokomission "pienempi on kauniimpaa" -suosituksista. Peräti 4500 megawatin tehoinen jättipato ja pienempi 800 MW:n pato rakennettaisiin Thaimaan ja Burman rajalle, missä Salween-joki virtaa 130 kilometrin matkan. Tiibetistä alkunsa saava ja Burmassa Intian valtamereen laskeva 2800-kilometrinen Salween on ainoa vielä patoamaton Kaakkois-Aasian suurjoki.

Salweenin padot olivat paperilla jo 1990-luvun alussa, mutta Aasian talouskriisi jäädytti rakentamisinnon ja Thaimaan edellisen hallituksen aikana poliittiset ja taloussuhteet Burmaan olivat viileät. Sen sijaan nykyinen Thaksin Shinawatran hallitus pitää yllä tiiviitä suhteita Burman sotilasjunttaan ja on antanut vapaat kädet thaimaalaisyritysten investoinneille naapurimaahan. Thaimaalainen rakennusyhtiö MDX on jo tehnyt sopimuksen juntan kanssa kolmannen padon (Ta Sang, 3600 MW) rakentamisesta Salween-jokeen burmalaisen shan-vähemmistön asuinalueelle.

EGATin johtaja Sittiporn Rattanopas myöntää vastoinkäymisten olevan väistämättömiä Burmaan investoidessa, mutta patojen hyödyt tulisivat ylittämään niiden kustannukset. Kahden jättipadon rakentaminen maksaisi yhteensä noin 4,3 miljardia euroa (mistä Burman hallitus periaatteessa maksaisi puolet), mutta sähkön pitäisi olla puolta halvempaa kuin hiilellä tai maakaasulla tuotetun energian.

Sittiporn ajaa Salweenin patoja myös Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEANin suunnittelemaan yhteiseen sähkönjakeluverkkoon. Pyrkimyksenä on maitten rajat ylittävän infrastruktuurin luominen Kiinasta Indonesiaan ja Burmasta Vietnamiin talouskasvun nopeuttamiseksi. Vuonna 2012 valmistuviksi aiottujen Salweenin patojen sähkö voitaisiin kaupata vaikka Malesiaan, jos Thaimaassa ei sähkölle ole kysyntää. Tällä hetkellä Thaimaan tuotantokapasiteetti on 40 prosenttia yli oman tarpeen.

Suurpadoista suurhaitat


Vastoinkäymisiä patohankkeille on luvassa. Jo viime vuoden lopulla, jolloin EGATin suunnitelmat tulivat julki, Aung San Suu Kyin johtama Burman oppositiopuolue NLD sekä 69 thaimaalaista ja burmalaista kansalaisjärjestöä lähettivät eriävän mielipiteensä Thaimaan hallitukselle sekä parlamentin ylähuoneen eli senaatin ulkoasiainkomitealle.

Protestikirjeessä kerrottiin, että "Salweenin padot ovat suurhankkeita, joilla tulee olemaan mittavia vaikutuksia alueen yhteisöille. Rakennettiinpa padot Shanin tasavaltaan tai Thaimaan ja Burman rajalle, niihin tulee liittymään ihmisoikeusloukkauksia. Tähän mennessä Thaimaan poliitikot, EGAT ja yksityiset yritykset ovat väittäneet, että Salweenin jokilaakso on asumaton. Todellisuudessa jokilaaksossa, joka on yksi maailman rikkaimmista ekosysteemeistä, asuu ja sen luonnonvaroihin nojaa yli 10 miljoonaa ihmistä 13 eri etnisestä ryhmästä."

Salween Watch –järjestön mukaan MDX-yhtiön Ta Sang –padon rakentaminen voi johtaa jopa 300 000 ihmisen pakkosiirtoon kotialueiltaan. Suuri osa heistä elää jo Burman sisäisinä pakolaisina tai on paennut Thaimaahan.

Ympäristöjärjestöjen mukaan suuret patoaltaat hukuttaisivat tuhansia hehtaareja Thaimaan parhaiten säilyneitä tiikkimetsiä ja niiden eliölajeja rajan pinnan kansallispuistoissa. Koska hankkeista ei olla vielä tehty ympäristövaikutusarviointeja, ovat patojen luontovaikutukset Burman puolella vain arvailujen varassa. Suuremman rajapadon syvälle Burmaan ulottuva tekoallas olisi 380 kilometriä pitkä.

Huhtikuun lopulla Thaimaan senaatin ulkoasiainkomitea kritisoi maan hallitusta tuen myöntämisestä patohankkeille. Komitean puheenjohtajan Kraisak Choonhavanin mukaan padot voivat lopulta koitua suureksi haitaksi Thaimaalle. Laiton metsänhakkuu voi kiihtyä entisestään uusien teiden vuoksi, Burmasta tulevien pakolaisten määrä voi kasvaa ja kansainvälinen yhteisö voi tuomita Thaimaan veljeilystä Burman sotilasjuntan kanssa. Puolustuspoliittisesta näkökulmasta rajajoessa olevat padot voisivat olla turvallisuusriski.

Kraisakin mukaan Burma-Thaimaa –kaasuputken rakentamiseen liittyneitä virheitä ei tule toistaa. Ympäristö- ja ihmisoikeusliike vastusti 1990-luvun puolivälissä rakennettua Yadana-kaasuputkea ankarasti ja Burman puolella rakentamisesta vastanneet suuryhtiöt Unocal ja Total ovat sittemmin joutuneet vastaamaan syytöksiin pakkotyövoiman käytöstä, raiskauksista ja etnisestä puhdistuksesta toimiessaan yhteistyössä sotilasjuntan kanssa.