Uutinen

Ruotsin kehy-rahoituksen taso pysyy ennallaan, kohdennus auki

Ruotsin tuore porvarihallitus on ilmoittanut pitävänsä kehitysyhteistyöbudjetin yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Rahoituksen kohdennukseen odotetaan muutoksia.
Sanna Jäppinen
1.11.2006

Ruotsin uusi kehitysyhteistyöministeri, maltillisen kokoomuksen Gunilla Carlsson on ilmoittanut, että Ruotsin kehitysyhteistyörahoitus säilyy edelleen yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Budjetti vuonna 2007 kohoaa 30,1 miljardiin kruunuun (noin 3,3 miljardia euroa), Ruotsin ulkoministeriön tiedotteessa todetaan. Nousua tästä vuodesta on noin kaksi miljardia kruunua.

Ruotsi on Pohjoismaiden suurin avunantaja. Suomen arvioitu kehitysyhteisbudjetti vuonna 2007 on 0,43 prosenttia kansantulosta, eli konkreettisena summana jaossa on 746,3 miljoonaa euroa.

Vaikka Ruotsin kehitysyhteistyön taso varmistui, on avun kohdennus edelleen auki, todetaan Development Today -lehdessä. Lehden mukaan on odotettavissa, että uusi porvarihallitus painottaa aiempaa enemmän yksityisen sektorin roolia Ruotsin kehitysyhteistyössä.

Ministeri Carlssonin mukaan Ruotsin kehitysyhteistyön painopisteet tulevat olemaan kaikkien köyhimmissä maissa, Afrikassa sekä humanitaarisessa työssä. Ruotsi aikoo keskittää apuaan yhä harvemmille maille sekä sektoreille. Erityisesti pitkäkestoinen kehitysyhteistyö aiotaan keskittää nykyistä pienemmälle maajoukolle.

Carlssonin mukaan on tärkeää, että ruotsalaiset tietävät apukruunujen menevän hyvään tarkoitukseen, ja hän korostaa kehitysyhteistyön laatua.

"Siksi Ruotsin kehitysapupolitiikasta pitää tehdä nykyistä tehokkaampaa ja koordinaatiota EU-maiden kanssa on parannettava", Carlsson toteaa tiedotteessaan.

Ruotsalaiset kansalaisjärjestöt vetoavat hallitukseen, jotta Ruotsi ei asettaisi avulleen ehtoja, jotka vaikeuttavat kehitysmaiden demokraattisia prosesseja tai niiden poliittista liikkumatilaa, kerrotaan kehitysyhteistyöjärjestöjen katto-organisaation Forum Sydin verkkosivuilla.

Järjestöt muistuttavat myös siitä, ettei apurahoja pitäisi kanavoida sellaisten tahojen kautta, joiden toiminnan keskiössä ei ole köyhyyden vähentäminen, eikä kehitysmaiden velkojen mitätöintiä pitäisi rahoittaa kehitysyhteistyövaroista.

Lisää tietoa aiheesta