Uutinen

Ruotsille uusi uljas kehityspolitiikka

Ruotsin hallitus on julkistanut uuden kehityspolitiikkansa suuntaviivat. Suurin muutos on kehitysyhteistyön keskittäminen 70 maasta 33:een. Ruotsalaisjärjestöt vaativat avoimempaa keskustelua avun sisällöstä.
Sanna Jäppinen
29.8.2007

Ruotsin porvarihallitus on ajanut muodostamisestaan lähtien syksystä 2006 uutta suuntaa maan kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöministeri Gunilla Carlsson esitteli 27. elokuuta konkreettisia muutoksia "Uusi kehitysyhteistyöpolitiikka" -linjauksen muodossa.

Kansainvälisen avunantajayhteisön yleiseen linjaan sopii hyvin se, että Ruotsi vakuuttaa keskittyvänsä Afrikkaan, joka kaipaa apua kipeimmin. Erityistä huomiota suunnataan rauhan ja turvallisuuden ylläpitoon sekä demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseen. Yllättävää sen sijaan on se, että Ruotsi ilmoittaa toiseksi keskeiseksi mantereeksi Euroopan, eikä esimerkiksi Aasiaa.

"Aasia näyttää olevan maanosa, jonka lähes hylkäämme. Kuitenkin puolet maailman köyhistä asuu siellä", sosiaalidemokraattien kehitysapupolitiikasta vastaava Kent Härstedt totesi Dagens Nyheter -lehden mukaan. Hallituksen päätös avun keskittämisestä nykyistä pienemmälle maajoukolle saa kuitenkin kokonaisuutena oppositiopuolueelta tukea.

Carlsson: Avun määrä ei pienene

Ruotsi keskittää apunsa jatkossa 33 maalle nykyisen 70 sijaan. Yhteistyökumppanit jaetaan kolmeen ryhmään. Ensinnä ovat 12 pitkän aikavälin kumppanimaata, joissa keskitytään köyhyyden vähentämiseen. Sitten on toinen tusina konfliktista parhaillaan kärsiviä tai siitä toipuvia maita. Kolmantena ryhmänä on yhdeksän Itä-Euroopan maata, joissa Ruotsi tukee uudistusprosesseja ja tasoittaa tietä Euroopan unioniin.

Yllätyksenä Ruotsin keskittämispäätökset eivät ole tulleet, sillä esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitea DAC suositti jo vuonna 2005, että maan olisi syytä leikata rajusti  yhteistyökumppanimaiden joukkoa.

"Ei ole tehokasta jakaa rahaa niin monelle maalle. Eikä köyhien maiden kannalta ole tehokasta, että niissä toimii liian monta avunantajaa", Gunilla Carlsson toteaa Dagens Nyheteriin kirjoittamassaan debattiartikkelissa.

Ruotsin kehitysyhteistyön piiristä putoavat pois muun muassa Kiina ja Vietnam. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat jatkossa Burkina Faso, Etiopia, Kenia, Mali, Mosambik, Ruanda, Sambia, Tansania ja Uganda Afrikassa, Bangladesh ja Kambodzha Aasiassa sekä Bolivia Latinalaisessa Amerikassa.

"Avunsaajamaiden määrän väheneminen ei tarkoita ruotsalaisen avun vähenemistä", Carlsson vakuuttaa. Ruotsin kehitysyhteistyömäärärahat ovat maailman huippua - ne ovat noin yksi prosenttia bruttokansantulosta. YK:n suositus on 0,7 prosenttia, ja Suomessa ollaan tänä vuonna noin 0,45 prosentin tasossa. Rahamäärissä mitattuna Ruotsin apu on yli neljä kertaa Suomea suurempi.

Carlssonin mukaan nyt tehdyt päätökset ovat vasta alkua: lähivuosien suuri haaste on miettiä, mitä jäljille jäävissä maissa aiotaan apurahoilla oikeasti tehdä.

Forum Syd: Kansalaisyhteiskuntien tukeminen entistä tärkeämpää

Ruotsin ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto Sida on tyytyväinen uuteen linjaan, Dagens Nyheter -lehti kirjoittaa. Sida esitti hallitukselle kolme kriteeriä, joihin pitäisi kiinnittää huomiota yhteistyökumppanimaita valittaessa.

"Meistä oli priorisoitava ihmisoikeuksien puolesta tehtävää työtä, pidettävä huolta siitä, ettei tehdä yhteistyötä liian monen konfliktimaan kanssa ja pysyä maissa, jotka saavat suhteellisen vähän apua", Sidan johtaja Görän Holmqvist toteaa.

Myös maan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen katto-organisaatio Forum Syd kiittelee uuden kehitysyhteistyöpolitiikan raameja.

"On myönteistä, että hallitus painottaa selkeästi demokratiaa ja ihmisoikeuksia", Forum Sydin pääsihteeri Inger Björk toteaa. Björkin mukaan järjestöjä ei kuitenkaan ole kuultu riittävästi sen suhteen, mitä maita olisi ollut syytä säilyttää tai poistaa yhteistyökumppanien listalta.

"Nyt keskustelua pitää syventää, jotta järjestöt voivat ottaa osaa keskusteluun avun sisällöstä ja siitä, mitä kussakin maassa tehdään", Björk toivoo.

Kritiikkiä hallitus saa siitä, että uudessa linjauksessa ei juuri huomioida maiden rajat ylittäviä haasteita, kuten aidsia, ihmiskauppaa ja ympäristöongelmia.

Björk muistuttaa, että jatkossa järjestöjen apu korostuu niissä maissa, joista Ruotsi nyt vetää kahdenvälisen apunsa pois. Erityisesti kansalaisyhteiskuntien tukeminen tulee näissä maissa entistä tärkeämmäksi, hän toteaa.

Lisää tietoa aiheesta