Gunilla Carlsson ja Hillevi Engström edustavat kumpikin maltillista kokoomusta.
Kuva:
Johan Ödmann/Jann Lipka
Regeringskansliet
Uutinen

Ruotsille uusi kehitysministeri, rahoitus pysyy korkealla

Ruotsin kehitysministerin salkku siirtyi tällä viikolla Gunilla Carlssonin erottua Hillevi Engströmille. Vallanvaihdon yhteydessä Ruotsi esitteli ensi vuoden kehitysapubudjettinsa, joka on edelleen prosentti bruttokansantulosta.
Sanna Jäppinen
20.9.2013

Ruotsin kehitysministerinä vuodesta 2006 lähtien toiminut Gunilla Carlsson ilmoitti eroavansa tehtävästä tiistaina 17. syyskuuta. Carlsson ei kertonut syytä eroonsa, eikä jatkosuunnitelmiaan, uutisoi pohjoismainen Development Today -lehti verkkosivuillaan.

Pitkän ministerikautensa aikana Carlsson toteutti useita mittavia uudistuksia – kuten avunsaajamaiden määrän roiman karsimisen –, jotka kirvoittivat myös kritiikkiä.

Carlssonin seuraajana aloitti Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen työmarkkinaministerinä vuodesta 2010 toiminut Hillevi Engström.

Engströmillä ei ole aiempaa kokemusta kehityskysmysten parissa työskentelystä.

"Kansanedustajana minulla oli etuoikeus vierailla eduskunnan seksuaaliterveys ja -oikeusryhmän kanssa Intiassa ja Tansaniassa. Matkat olivat erittäin opettavaisia ja herätteleviä sen suhteen, miten suuri merkitys Ruotsin avulla on", tuore ministeri kertoo Ruotsin ulkoministeriön verkkosivuilla.

Kehitysrahoituksen linja pitää

Ministerivaihdos ajoittui samaan yhteyteen, jossa Ruotsin hallitus esitteli ensi vuoden talousarvionsa. Kehitysyhteistyöbudjetti säilyy samalla tasolla kuin viime vuosina: yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Kruunuissa Ruotsin kehitysrahoitus vuodelle 2014 on 38,4 miljardia (noin 4,5 miljardia euroa).

Ruotsi on jo pitkään sijoittunut kärkikastiin "virallisten avunantajien" eli OECD:n kehitysapukomitean DACin jäsenmaiden joukossa. Suomen arvioitu kehitysapubudjetti ensi vuodelle on 0,55 prosenttia bruttokansantulosta, ja rahamäärissä summa nousee hieman yli miljardin euron.

Ruotsin painopistealueita kehitysyhteistyössä ovat erityisesti lapsikuolleisuuden vähentäminen ja lisääntymisterveyden kohentaminen Afrikassa YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Kolmas lisäresursseja saava osa-alue on ruokaturva. Ruotsin tavoitteena on vahvistaa maataloutta erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa ruokaturvaan liittyvät ongelmat ovat suurimpia.