Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Ruotsi lopetti kehitysapunsa seitsemälle vaurastuneelle maalle

Ruotsi ei anna vuoden 2013 jälkeen kahdenvälistä kehitysapua nopeasti kasvaville talouksille kuten Kiinalle, Intialle ja Etelä-Afrikalle. Lopetuspäätöstä edelsi viiden vuoden siirtymävaihe, jolloin Ruotsi käynnisti satoja kumppanuushankkeita.
Sanna Jäppinen
14.1.2014

Ruotsi ilmoitti joulukuussa, että se lopettaa vuoden 2013 lopussa kahdenvälisen kehitysapunsa Botswanalle, Etelä-Afikalle, Indonesialle, Intialle, Kiinalle, Namibialle ja Vietnamille, uutisoi Development Today -lehti.

Jo vuodesta 2007 lähtien Ruotsi on karsinut rankasti kehitysapunsa kohdemaita, ja tuolloin päätettiin, että apu lopetetaan asteittain vuoden 2013 loppuun mennessä vaurastuvilta mailta. Päätöksen perusteluna oli, että Ruotsi haluaa keskittyä entistä harvempiin maihin ja tehdä niissä enemmän.

"Kaiken kehitysavun lopullinen tavoite on tehdä avusta tarpeetonta", totesi Ruotsin kehitysyhteistyöstä vastaava valtiosihteeri Tanja Rasmusson joulukuussa 2013, kun edustajat lopetuspäätöksen saaneista maista kokoontuivat Tukholmassa.

Rasmusson painotti, että Ruotsin apu keskittyy jatkossa köyhimpien maiden köyhiin ihmisiin ja maihin, joissa demokratian saavuttamiseen on pisin matka, Development Today kirjoittaa.

Siirtymäkaudella panostettiin kumppanivetoisiin hankkeisiin

Vuonna 2007 Ruotsi myös päätti aloittaa avun lopetuspäätöksen saaneissa maissa siirtymävaiheen eli "valikoivan kehitysyhteistyön", jolloin apu kanavoitiin pääasiallisesti niin sanottuihin kumppanien vetämiin hankkeisiin (Partner Driven Cooperation, PDC).

Siirtymäkautta varten Ruotsin valtionhallinnon toimijat, kansalaisjärjestöt, kunnat ja yritykset saivat hakea maan kehitysyhteistyövirastolta Sidalta rahoitusta PDC-kumppanuuksien perustamiseksi. Innokkaimpia hakijoita olivat yliopistot, ja kaikkiaan PDC-hankkeita käynnistettiin 550 vuodesta 2009 lähtien. Tavoitteena oli, että vuoden 2013 jälkeen hankkeet jatkuisivat ilman kehitysyhteistyörahoitusta.

Esimerkkejä PDC-hankkeista ovat Ruotsin ja Botswanan maanmittausviranomaisten maaoikeushanke, Namibian yleisradioyhtiön ja Ruotsin radion yhteistyö korruption kitkemiseksi ja luotettavamman tiedonvälityksen kehittämiseksi sekä Indonesialaisen Palun kaupungin ja Ruotsin Boråsin yhteistyö kaupunkijätteen käsittelyn tehostamiseksi.

Kritiikki: Kumppanuus ei synny hetkessä

Swedish Institute for Public Administration (SIPU) -konsulttitoimiston Sidalle tekemän, joulukuussa 2013 julkaistun evaluoinnin mukaan kumppanuushankkeet ovat toiminet pääsääntöisesti hyvin. Hankkeille on ollut tyypillistä yhteiset intressit, ja monet osapuolista ovat korostaneet kumppanuuksien avulla syntyneiden henkilökohtaisten ja ammatillisten suhteiden arvoa, raportissa todetaan.

Kritiikkiä evaluoijat antavat siitä, että kumppanuussuhteiden kehittyminen vaatii aikaa, eivätkä PDC-hankkeet pääse oikeuksiinsa lyhyellä aikavälillä. Siksi ne eivät myöskään sovellu kehitysavun alasajamisen yhteyteen, kun se tehdään – kuten tässä tapauksessa – käytännössä kolmen vuoden aikana. Muutaman vuoden tarkastelujaksolla on vaikea havaita, että hankkeilla olisi ollut esimerkiksi vaikutuksia köyhyyden vähenemiseen.

Evaluoinnin mukaan harvalla hankkeista on jatkomahdollisuuksia. Varsinkin valtiohallinnon, kuntien ja kansalaisjärjestöjen hankkeet ovat vaikeuksissa siirtymäajan ja kehitysapuvarojen loputtua. Sen sijaan hankkeilla, joissa on ollut mukana yliopisto tai yritys, arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet toimia myös tulevaisuudessa.