Ruotsin kehitysministeri Isabella Lövin.
Kuva:
Miljöpartiet de gröna
Uutinen

Ruotsi kasvattaa yhä kehitysyhteistyötään

Pohjoismaiden suurimman avunantajan kehitysapu kasvaa yli 300 miljoonalla ensi vuonna. Lisää rahaa suunnataan erityisesti yritystoiminnan rahoittamiseen ja YK:lle.
Jukka Aronen
25.9.2015

Pohjoismaiden keskelle muodostunut kuilu syvenee entisestään ensi vuonna, kun Ruotsi nostaa apunsa määrää, mutta Tanska ja Suomi leikkaavat, kirjoittaa kehityskysymyksiä seuraava Development Today -lehti.

Ruotsi on nousemassa euroilla mitattuna selkeästi pohjoismaiden suurimmaksi avunantajaksi. Se on budjetoinut kehitysyhteistyöhön ensi vuodelle 4,6 miljardia euroa (43,4 miljardia kruunua), mikä tarkoittaa yli 300 miljoonan euron korotusta tämänvuotiseen.

Summa vastaa 0,98 prosenttia bruttokansantulosta, ja Ruotsin hallitus on asettanut tavoitteekseen prosentin rajan.

Myös Norja on nostamassa apuaan 110 miljoonalla eurolla ja asettanut saman tavoitteen. Norjan bruttokansantulo on kuitenkin hieman Ruotsia pienempi.

Ruotsalaisten tinkimättömästä asenteesta kertoo se, että maassa on hiljattain otettu käyttöön uusi EU-standardi bruttokansantulon mittaamiseen, ja vanhalla laskumallilla apu olisi jo 1,02 prosenttia bktl:stä.

Pakolaiskulut kasvavat

Pakolaiskriisillä on ollut suuri vaikutus Ruotsin kehitysyhteisvarojen käyttöön. Kriisi on nostanut pakolaiskulut lähes 960 miljoonaan euroon tänä vuonna.

Ensi vuonna turvapaikanhakijakulujen oletetaan vievän 19 prosenttia kehitysyhteistyöbudjetista eli noin 870 miljoonaa euroa. Eniten turvapaikanhakijoita ennustetaan saapuvan Syyriasta, Eritreasta ja Afganistanista.

Hallitus olettaa kehitysyhteistyöksi laskettavien pakolaiskulujen osuuden kuitenkin laskevan ensi vuonna ja aikoo ohjata säästyneet varat muuhun kehitysyhteistyöhön - vaikkakin ensi vuoden tilannetta on vaikeata ennustaa.

Ruotsissa laaditaan paraikaa myös suunnitelmaa siitä, miten maa tulee osallistumaan Syyrian kriisin ratkaisuun. Ruotsi vastaanottaa, Saksan ohella, suurimman osan Eurooppaan tulevista Syyrian-sodan pakolaisista.

Lisää varoja yrityslainoihin

Ruotsin suurta panostusta kehitysyhteistyöhön perustellaan tarpeella "kamppailla köyhyyttä vastaan kaikkein köyhimmissä maissa".

Hallitus lausuu ääneen myös itsekkäämmät motiivit, kuten "halun vahvistaa Ruotsin vaikutusvaltaa YK:ssa ja osoittaa globaalia johtajuutta kehityspolitiikassa".

Kehityspolitiikan ytimessä ovat ruotsalaisille tärkeät sukupuoli- ja ilmastokysymykset, jotka aiotaan liittää kaikkeen apuun.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä Ruotsilta apua saavien maiden on esimerkiksi vähennettävä fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvia sijoituksiaan ja tukiaan.

Tämän tavoitteen toteutumiseen toivotaan lisäapua Swedfundilta, joka on toiminut muun muassa uusiutuvien energiamuotojen tukijana. Sen saama rahoitus nousee 130 miljoonalla eurolla kolmen vuoden ajalle, ja ensi vuoden 43 miljoonan korotuksen myötä sen vuosittainen lainapotti kohoaa 85 miljoonaan euroon.

Swedfund on Suomen Finnfundia muistuttava valtionlaitos, joka riskirahoittaa yritysten hankkeita Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Balkanilla.

Ruotsi paikkaa Suomea

Kenties suurin strateginen muutos ensi vuodelle on se, että Ruotsin antama tuki YK-järjestöille kasvaa.

Etenkin YK:n kehitysohjelma UNDP on nostettu keskeiseen rooliin. Sen saama rahoitus kasvaa 6,9 miljoonasta peräti 60 miljoonaan euroon.

Ruotsin ottama lisävastuu paikkaa selkeästi Suomen jättämää aukkoa. Suomi leikkaa ensi vuonna varsinaista kehitysyhteistyötään 330 miljoonalla ja painottaa vähennyksiään nimenomaan YK-järjestöihin.