Paneelissa keskustelivat SOK Vähittäiskaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu (vasemmalla), kirjailija Laura Gustafsson sekä maanviljelijä Jukka Lassila Oma Maa -luomuosuuskunnasta. Keskustelua moderoi Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen.
Kuva:
Jaakko Virtanen
Kepa
Uutinen

Ruoka on poliittinen teko – vastuullisuus edelleen kaukana

Eetti ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa summattiin ruoantuotannon oikeudenmukaisuutta. Vaikka yksimielisyyteen ei päästy, panelistit uskoivat maailman etenevän oikeaan suuntaan.
Janne Hukka
29.5.2016

Kestävästä ruoantuotannosta on tullut viimeisen vuosikymmenen aikana entistä suurempi yhteiskunnallinen kysymys, jonka ratkaiseminen ei ole nurkan takana.

Tämän vuoden aikana maanviljelijät ovat osoittaneet mieltään Suomessa alhaisten tuottajahintojen vuoksi. Samalla esimerkiksi Espanjassa tuotettuihin vihanneksiin liittyvät ihmisoikeusongelmat merkitsevät sitä, että kuluttajien on joskus hyvin vaikea tehdä eettisiä valintoja ruokaostoksilla, summasi paneelia vetänyt Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen.

Eettisen kaupan puolesta ry:n sunnuntaina Maailma kylässä -festivaalilla järjestämässä keskustelutilaisuudessa oltiin kuitenkin varovaisen optimistisia, että ruoan vastuullisuus on hitaasti etenemässä oikeaan suuntaan.

Ruokaketjuja paneelissa edustanut SOK Vähittäiskaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu myönsi ongelmien olemassaolon, mutta painotti myös yritysten tekevän töitä ongelmakohtien löytämiseksi.

"Tällä hetkellä ruokaketjussa vaikeimmassa paikassa ovat siirtolaiset, jotka työllistyvät orjamaisiin olosuhteisiin ilman oikeuksia", Alarotu sanoi.

"Kauppana pyrimme kuitenkin varmistamaan, että ruokaketjun alkupää ei tule pahimmista paikoista. Kehitysmaissa tilanne on kuitenkin usein tuottajamaissa kokonaisuudessaan huono. Ostamalla voi kuitenkin vaikuttaa ongelmiin ja parantaa olosuhteita", hän sanoi.

Kuluttajan vastuu myös ongelma

Kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Laura Gustafsson kritisoi kuitenkin sitä, että kauppa heittää liian usein vastuun eettisistä valinnoista suoraan kuluttajille.

"Kuluttajan on loppujen lopuksi tosi vaikea vaatia läpinäkyvyyttä. Arjessa tämä ei ole asia, jota voi selvitellä kaupan kassalla. Siksi kaupan pitäisi proaktiivisesti tuoda esille tuontantoketjua", Gustafsson sanoi.

"Jos meillä on tarjolla reilun kaupan banaaneja, niin voi kysyä mitä ne muut banaanit ovat ja kuka niitä haluaa ostaa", hän totesi.

Kumppanuusmaatalouden edelläkävijän, tuusulalaisen maanviljelijän Jukka Lassilan mukaan kauppaketjujen toiminnassa on usein perustavanlaatuisia vääristymiä. Jättimäiset tuotantoketjut eivät usein huomioi esimerkiksi ruoan ympäristövaikutuksia, jotka voivat ulottua maapallon puolelta toiselle.

"Pitääkö meillä olla oikeus valita epäeettisesti tuotettua ruokaa? Kaupalla on siksi iso rooli, ja sen pitää miettiä tarkasti, mitä kaupan hyllyillä on tarjolla", Lassila sanoi.

Kauppa menee eteenpäin

Alarodun mukaan asioiden eteneminen oikeaan suuntaan on kuitenkin nähtävissä.

"Muutos on hidasta, mutta tilanne paranee asteittain. Kansalaiskeskustelu on tällä hetkellä täysin toisella tasolla kuin vaikka kymmenen vuotta sitten", hän kuvasi.

Hänen mukaansa sitoutuminen läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen on ketjuille tärkeää myös sen vuoksi, että avoimuuden avulla Finnwatchin ja Eetti ry:n kaltaiset kansalaisjärjestöt saavat mahdollisuuden löytää ongelmia korjattavaksi.

"Mitä enemmän kaupan ketjua tarkkaillaan, niin sitä enemmän meillä on painetta toimia oikein."

Lassilan mukaan ratkaisut ruoantuotannon ongelmiin niin Suomessa kuin kehitysmaissa löytyvät lähellä tuotetusta ruoasta.

"Ongelma on myös, että mitä pidemmäksi ruokaketju menee, sitä vaikeammaksi esimerkiksi sivuvaikutuksien ja ympäristöhaittojen hallinta tulee", Lassila totesi.