Uutinen

Retoriikka kaikui onttona Prahan kokouksen avajaisissa

Juha Rekola
25.9.2000

Praha heräsi syyskuun 26. päivän aamuna poliisihelikopterin pärinään. Työmatkalaiset näkivät kadunkulmat täynnä poliiseja aution tuntuisessa kaupungissa. Vain S26 -ryhmän kokoontumispaikalla Namesti Mirulla mielenosoittajien määrä ylitti poliisien määrän. Lähes sata suomalaista mielenosoittajaa huusi suomenkielisiä iskulauseita aamukuudesta alkaen Suomen virallisen valtuuskunnan hotellin edustalla. Äärimmäisen tiukat turvatoimet ympäröivät Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksen varsinaista pitopaikkaa, Prahan kongressipalatsia, jonka mielenosoittajat ovat uhanneet iltapäivällä saartaa.

Itse kokousta seuraavia toimittajia tervehti pressikeskuksessa jaettu Maailmanpankin presidentin nimiin laitettu pilatiedote: "Rakkaat toimittajat, muistakaa kiinnittää huomiota siihen mielettömään väkivaltaan, joka saattaa ympäröidä kokoustamme. Toivottavasti saatte niistä tehtyä hienoja juttuja, mikä varmasti poistaa minun päältäni paineita tehdä mitään köyhien maiden velkataakan helpottamiseksi. James Wolfensohn."

Oikeassa avauspuheessaan Wolfensohn muisti mielenosoittajia amerikkalaisen poliitikon ottein: "Uskon syvästi, että monet heistä esittävät oikeutettuja kysymyksiä ja ihailen uuden sukupolven sitoutumista köyhyyden vastaiseen taisteluun. Minä jaan heidän intohimonsa ja kysymyksensä"

"Eikö demokratiavaatimus koske Maailmanpankkia itseään?"

Wolfensohnin pääviesti puheessaan oli "kehityksen demokratisoiminen". Hän korosti köyhien ihmisten mukanaoloa, tasa-arvoa ja osallistumisen merkitystä ja vaati valtioita ottamaan paremmin huomioon köyhät ihmiset.

"Kokoussalin ulkopuolella samat demokratisointivaatimukset esitetään Maailmanpankille ja IMF:lle itselleen", kommentoi Kepan kehityspoliittinen sihteeri Max von Bonsdorff.

"Sekä Wolfensohnin että IMF:n pääjohtaja Horst Köhlerin puheesta puuttui jopa huomiotaherättävästi näkökulma kansainvälisen päätöksenteon demokratisoimiseksi, joka on sentään YK-järjestöissä ollut vuosia esillä aivan keskeisenä asiana," muistutti Bonsdorff. "Ehkä tämä kertoo siitä, ketkä Maailmanpankissa ja IMF:ssä äänivaltaa käyttävät."

Kumpikaan pääjohtajista ei pientä sivulausetta enempää maininnut YK:ta, vaan heidän maailmansa pyörii hyvin vahvasti pankin ja rahaston ympärillä.

YK-järjestelmässä vallitsee demokraattinen "yksi maa - yksi ääni" -periaate, kun taas Maailmanpankissa ja IMF:ssä äänivalta virallisestikin ostetaan rahalla "dollari ja ääni" -periaatteen mukaisesti. Seitsemällä rikkaimmalla maalla on äänivallasta noin 45% kun 49 matalatuloisimmalla maalla on yhteensä 9 prosenttia äänistä.

"Retoriikassa vaaditaan äänen antamista hiljaisille, mutta tämä ei tunnu koskevan Maailmanpankkia ja IMF:ää itseään," kommentoi Bonsdorff.

"HIPC-ohjelmako suuri saavutus?"

Wolfensohn käytti huomattavan määrän aikaa ja energiaa vakuuttaakseen kuulijoita Maailmanpankin ja toimivuudesta ja tehokkuudesta ja omasta johtajuudestaan. Yhtenä saavutusten luettelossa hän mainitsi köyhimpien maiden velkahelpotukset: "Viisi vuotta sitten emme olleet tulleet ajatelleeksi HIPC aloitetta. Tänään olemme päättäneet velkahelpotuksista 10 maalle ja teemme kaikkemme 20 maan tavoitteeseen pääsemiseksi vuoden loppuun mennessä."

"HIPC-ohjelmaa ei tähän mennessä ole pidetty varsinaisesti tehokkuuden esimerkkinä, kommentoi Max von Bonsdorff. "Päinvastoin sen hidasta ja pahasti tökkivää etenemistä on kritisoitu osoituksena Maailmanpankin ja erityisesti IMF:n kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta todellisiin velkahelpotuksiin."

"Prahan kokouksen alla suurena editysaskeleena esiin nostettu pyrkimys saada 20 maata mukaan HIPC ohjelman toteutusvaiheeseen on sekin vielä viime joulukuussa hyväksytyn 24 maan tavoitteen vesitystä."

Jubilee 2000 -kampanja vaatii köyhimpien maiden velkojen mitätöimistä välittömästi ja kokonaan.