Uutinen

Reilun kaupan haaste: miten päästä valtavirtaan?

Reilun kaupan suosion salaisuus on sen kuluttajalle tarjoama yksinkertainen ja positiivinen viesti, totesi kattojärjestö FLO:n toiminnanjohtaja Luuk Zonneveld vierailullaan Suomessa.
Sanna Jäppinen
6.5.2004

 

Kuva: Luuk Zonneveld ja janne Ronkainen. (Kuvaaja: Sanna Jäppinen)
Luuk Zonneveld (vas.) muistuttaa, että reilun tuotteen täytyy myydäkseen myös näyttää hyvältä. Janne Ronkainen esittelee esimerkkinä reilua hunajaa.
 

"Suomessa eletään nyt kriittisiä hetkiä reilun kaupan suhteen. Alkuinnostus ja kuherruskuukausi mediassa on ohitettu ja nyt asema pitäisi vakiinnuttaa ja päästä osaksi valtavirtaa", toteaa Luuk Zonneveld FLO:sta (Fairtarde Labelling Organizations International).

Suomen Reilun kaupan edistämisyhdistys on nuorimpia järjestelmän kansallisista toimijoista, jotka myöntävät maakohtaisesti reilun kaupan merkin käyttöoikeuden ja valvovat toimintaa. Meillä reiluja tuotteita on ollut myynnissä vuodesta 1999.

"Kehitys on kulkenut samansuuntaisesti kaikissa maissa, joissa reiluja tuotteita on myynnissä: 14:ssä Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ensimmäiseen viiteen vuoteen tapahtunut juuri mitään, kunnes vuonna 2001 alkoi todellinen buumi", Zonneveld kertoo.

Reilun tuotteiden kysyntä on korkealla myös erityisesti Britanniassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Keskeisenä syynä kasvaneeseen suosioon Zonneveld pitää suuren yleisön tietoisuuden lisääntymistä. "Meillä ei ole omaa isoa markkinakoneistoa, joten äärimmäisen tärkeää on kauppaketjujen tekemä mainonta: reilujen tuotteiden nostaminen esiin esimerkiksi viikoittaisissa tuotekatalogeissa."

Tärkeää on myös tuotteiden näkyvyys itse ostospaikalla. "Hyvä keino ovat tuotemaistatukset. Tämä on yksi suomalaisen toiminnan vahvuuksista. Teillä on laaja vapaaehtoisten muodostama Reilun kaupan puolesta -verkosto, joka tekee paljon juuri tällaista työtä."

Ostamalla parempi maailma



Suomi voisi Zonneveldin mielestä joissakin asioissa ottaa oppia maailmalla pidempään toimineista reilun kaupan edistäjistä.

"Julkkisten saaminen mukaan tuotteiden mannekiineiksi on ollut toimiva keino esimerkiksi Britanniassa. Toisaalta on muistettava, että tuote ei myy vain sen takia, että se on reilua, vaan sen pitää olla ennen muuta laadukasta ja sen on näytettävä hyvältä", Zonneveld sanoo esitellen brittien tekemiä trendikkäitä reilun kaupan teepaketteja.

"Kaiken kaikkiaan reilut tuotteet on onnistuttu kauppaamaan tuotteina, joiden ostaminen saa ihmiset tuntemaan olonsa hyväksi ja kauniiksi. Perinteinen kehitysmaavalistus on saanut usein aikaan lähinnä huonon omantunnon. Ihmiset haluavat tehdä hyvää, mutta eivät kuunnella pitkiä luentoja aiheesta. Britanniassa ajatus on tiivistetty yhteen lauseeseen: Shopping for a better world."

Samalla kun yritetään kosiskella suurta yleisöä, on monelle kehitysmaa-aktivistille ajatus kaupallisesta toiminnasta ollut vaikea pala nieltäväksi. Yhtä lailla asennekasvatusta on tarvittu myös tuottajapäässä.

"Monille pienviljelijöille business on ollut kirosana, sillä se on liitetty epäreiluihin jättiyrityksiin. Nyt heille on kerrottava, että te olette itsekin yrittäjiä, joiden tuotteita ostetaan siksi, että ne ovat laadukkaita, ei siksi, että te olette köyhiä. Heidän on siis sitouduttava tällaisen yritystoiminnan ylläpitoon", Zonneveld toteaa.

Reilua Chiquitaa?



Reilun kaupan järjestelmä on pakottanut myös perinteiset suuryritykset toimimaan. "Aluksi reilut tuotteet on helppo ohittaa yhtenä marginaaliryhmänä, mutta markkinaosuuksien kasvaessa yritysten on vastattava jotenkin. Toisten taktiikka on yrittää saada reiluille tuotteille arveluttavaa julkisuutta tai luoda omia 'reiluina' markkinoituja tuotteita, jotka eivät kuitenkaan juuri poikkea perinteisistä", Zonneveld selittää.

"Toinen mahdollisuus on tarkastella meidän toimintaamme ja miettiä, miten voitaisiin tehdä yhteistyötä. Tämä vaatii totuttelua kummallakin puolella, sillä vastakkain ovat businessmiehet ja kansalaisjärjestöväki, ja molemmilla on toisesta leiristä epäluuloja."

Zonneveld kertoo, että yhteistyövirityksiä on tekeytymässä moneen suuntaan, mutta useimmat neuvottelut ovat vielä luottamuksellisella tasolla. Yhdestä kuitenkin saa jo puhua: vielä 1990-luvun alussa pahimmanlaatuiseksi riistäjäfirmaksi leimattu Chiquita on urakalla luomassa uudenlaista yrityskuvaa. Sen omassa tuotannossa käytetään nykyään ISO-standardeja, ja yhteistyötä haluttaisiin laajentaa reilun kaupan tuottajien suuntaan.
"Neuvottelut vaikuttavat lupaavilta, mutta meillä on omat ehtomme, joiden on täytyttävä yhteistyön aloittamiseksi”, Zonneveld sanoo. ”Yhtiön toiminta ei saa olla mihinkään suuntaan epäreilua, markkinointijärjestelmän täytyy olla läpinäkyvä ja yrityksen täytyy olla todella valmis sijoittamaan reiluun kauppaan – ei niin, että toiminnasta vain prosentti on reilua kauppaa ja sen avulla ratsastetaan reilulla imagolla."

Hyviä kokemuksia yhteistyöstä on saatu myös muun muassa Sveitsin McDonald´sin ja Yhdysvaltain Dunkin´donuts -ketjun alettua hiljattain tarjoilla reilua kahvia kaikissa ravintoloissaan.

Milloin Suomeen saadaan reilua viiniä?


Suomessakin reilu kauppa on nyt trendikästä. Viime vuonna reilujen tuotteiden kokonaismyynti tosin laski edellisestä kuusi prosenttia, mutta syy oli pääasiassa banaanien heikko kysyntä kaiken kaikkiaan ja samalla reilun tuoteperheen suosituimman jäsenen myynnin väheneminen. Kaikissa muissa tuoteryhmissä myynti lisääntyi.

Banaanien rinnalle toiseksi vahvaksi tuotteeksi yritetään nyt nostaa kahvia. Kahvittelu ja samalla koko reilu järjestelmä onkin ollut kevään aikana runsaasti esillä mediassa muun muassa Reilu kahvihetki -haastetempauksen merkeissä. Eikö nyt olisi oiva tilaisuus saada positiivisen julkisuuden vanavedessä lisää reiluja tuotteita markkinoille?

"Jokainen tuote on lanseerattava kunnolla, eikä meillä ole resursseja tehdä sitä kerralla monen tuotteen kanssa. Mieluummin keskitymme huolella kuin sohimme moneen suuntaan", toteaa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Jos reiluja tuotteita ostamalla saa vähällä vaivalla hyvän omantunnon - kuten Zonneveld toimintaperiaatteen tiivistää - eikö yksi potentiaalisimmista tuotteista suomalaismarkkinoilla olisi joissakin maissa jo myytävä reilu viini. Olisipa hienoa, kun juomallakin voisi oikeasti parantaa maailmaa.

"Viini ei ole ylimpänä lähivuosina lanseerattavien tuotteiden listallamme, mutta jos Alko kiinnostuu asiasta, niin mikä ettei", Ronkainen myöntelee. "Itse olen kyseistä viiniä jo maistanut ja laadukkaaksi todennut."