Uutinen

Reilun kaupan banaaneja juhlittiin tropiikin tunnelmissa

Reilun kaupan banaanit ovat olleet suomalaisten kuluttajien ulottuvilla viisi vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin 7.3. Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa.
Sanna Jäppinen
7.3.2006

Reilun kaupan juhlat (Kuva: Sanna Jäppinen)

Ministeri Paula Lehtomäki ja banaaninviljelijä Jovanny Coronel toivovat, että reilun kaupan banaanien markkinaosuus Suomessa nousisi vielä nykyisestä seitsemästä prosentista.

Ecuadorilainen banaaninviljelijä Jovanny Coronel kiitteli Reilun kaupan juhlapaikkaa kotoisuudesta: muiden pyyhkiessä hikeä Coronel totesi hymyssä suin kasvitieteellisen puutarhan kuumankostean sademetsähuoneen tuovan mukavasti mieleen olot El Guabo -osuuskunnan banaanitiluksilla.

Coronel oli tullut Suomeen juhlistamaan sitä, että viisi vuotta sitten ensimmäisinä reilun kaupan hedelminä Suomeen saapuivat banaanit. Niitä on viidessä vuodessa ostettu 14 miljoonaa kiloa, ja markkinaosuus on noussut jo seitsemään prosenttiin.

Reilun kaupan banaaneja on tuotu Suomeen alusta asti El Guabon -osuuskunnan viljelijöiltä, ja Coronel totesi, että reilun kaupan järjestelmän ansiosta heillä on paremmat olot kuin niillä viljelijöillä, jotka kauppaavat banaaninsa tavanomaisia kanavia pitkin.

Nopeasti laajentuneessa El Guabossa on nykyään 350 banaaninviljelijää, ja useita satoja toivoo pääsevänsä liittymään osuuskuntaan. Suomen ohella El Guabon tärkeimpiä markkinoita ovat Sveitsi, Italia ja Itävalta.

"Pystymme kouluttamaan lapsiamme ja kehittämään toimintaamme sekä tarjoamaan työntekijöille sosiaaliturvan", kertoi Coronel, jonka vanhin tytär aloittaa ensi vuonna yliopisto-opinnot.

Viidessä vuodessa pelkästään suomalaisten reilut banaaniostokset ovat tuottaneet kehitysmaiden viljelijöille lisätuloja 2,9 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Ecuadorissa reilun kaupan järjestelmään kuuluvien viljelijöiden ympäri vuoden banaanilaatikolta saama takuuhinta on 7,75 dollaria (6,5 euroa), josta dollari on niin sanottua reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu yhteisön kehittämiseen. Banaanien tavallinen markkinahinta on suurimman osan vuodesta 1-2 dollaria.

Kaupankäyntiä, ei hyväntekeväisyyttä

El Guabon tuoreena puheenjohtajana Jovanny Coronel painotti, että osuuskunnassa tunnetaan suomalaisten vaatimustaso. "Emme pysty kilpailemaan suurten banaanintuottajien kanssa esimerkiksi kuljetusketjun suhteen, mutta laadussa kyllä - pystymme tarjoamaan korkeatasoisia tuotteita, jotka on tuotettu ympäristöystävällisesti."

Juhlissa puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki yhtyi Coronelin näkemykseen, ettei eettisessä kaupankäynnissä ole kyse hyväntekeväisyydestä. "Kuluttajan on saatava vastinetta rahoilleen."

Lehtomäki totesi, että yhä useampi suomalainen ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ruokakaupassa, sillä tutkimusten mukaan jopa kolme neljästä kuluttajasta on valmis maksamaan enemmän, jos tuote on eettisesti tuotettu.

"Reilu kauppa on esimerkki siitä, että vastuu kansainvälisistä kehityskysymyksistä on paitsi valtiolla myös yksittäisillä ihmisillä. Toki varsinaisen reilun kaupan ohella tehdään koko ajan työtä , että muukin kauppa voisi olla nykyistä reilumpaa", ministeri sanoi.

Hän muistutti, että kehityspolitiikassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, että kehitysmaat voivat osallistua maailmankauppaan. Kaupan vapauttaminen ei ole ainoa keino, vaan tarvitaan myös koulutettuja viranomaisia, korkealaatuisia vientituotteita ja toimivaa infrastruktuuria.

Moni suomalainen kuuluu reiluun heimoon

SOK-kaupparyhmä myy yli puolet Suomen reilun kaupan tuotteista. SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo totesi, että tätä päivää leimaa kulutuskäyttäytymisen fragmentoituminen, heimoutuminen, ja reilun kaupan tuotteille löytyy asiakkaita. Kauppa ottaisi reiluja tuotteita myyntiin nykyistä enemmänkin.

Neilimo heittikin kaksi haastetta reilun kaupan toimijoiden suuntaan niin Suomessa kuin maailmallakin. Ensinnäkin hän kaipasi yhä runsaampaa reilun kaupan tuotteiden tarjontaa, erityisesti suurivolyymisiin tuoteryhmiin.

Vakavammaksi ongelmaksi Neilimo nimesi toimintatapoihin liittyvän haasteen. "Reilussa kaupassa on opittava toimimaan modernin kaupan oppien mukaan. Ei voi jäädä odottamaan, että tilaaja tilaa, vaan on tultava mukaan jo kauppojen hankintaprosesseihin."

Lisää tietoa aiheesta