Yritykset maksavat yhteisöveroa toimintamaissaan - ainakin toistaiseksi. Kehitysmaiden tuloista yhteisövero muodostaa 15 prosenttia.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Raportti: Yhteisövero uhkaa kadota kokonaan

Yhtiöverotusta vastaan on käynnissä ennennäkemätön hyökkäys, toteaa Tax Justice Network -järjestö tänään julkaistussa raportissaan.
Matti Ylönen
19.3.2015

Jos viime vuosien veronalennukset jatkuvat, uhkaa yritysten tuloksestaan maksama yhteisövero kadota kokonaan, varoittaa tutkijajärjestö Tax Justice Network tänään julkaistussa raportissa "Ten Reasons to Defend the Corporation Tax."

OECD-maiden keskimääräinen yhteisöveroprosentti on laskenut 1980-luvun noin 50 prosentin tasolta noin puoleen tästä, eikä pohjaa ole näkyvissä. Veropohjaa on samalla laajennettu, mutta ei läheskään samassa suhteessa.

"Yhteisöverosta luopuminen antaisi rikkaille mahdollisuuden jättää varallisuus kasvamaan yritysten sisälle. Pääomatuloverot tulisivat tällöin maksuun vasta, kun tulot nostetaan yrityksestä", raportti varoittaa. 

Tämänkaltaisen verokeinottelun kasvu kasvattaisi raportin mukaan painetta alentaa myös pääomatulojen verotusta.

Erityisen tärkeä kehitysmaille

Yhtiöverot ovat erityisen tärkeitä kehitysmaille. Niiden tuloista 15 prosenttia muodostuu yhtiöveroista. Laskelmassa ei ole huomioitu luonnonvarojen kuten malmien hyödyntämisestä perittäviä ylimääräisiä yhtiöveroja.

Monet kehitysmaat ovat joutuneet luopumaan kauppaveroista ja tullimaksuista Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainaohjelmien ja kauppasopimusten velvoittamana. Aiemmin juuri tullitulot olivat kehitysmaille merkittävä tulonlähde.

Yhtiöverotusta vastustetaan muun muassa siksi, että se verottaa joidenkin mielestä saman tulon kahteen kertaan: ensin yhtiön, sitten osakkeenomistajien tulona.

Todellisuudessa monia osinkoja ei veroparatiisijärjestelyjen vuoksi veroteta ollenkaan, raportti muistuttaa. Ongelma on tuttu myös Suomessa, koska suomalaiset osakkeenomistajat voivat pörssin hallintarekisteröityjen osakkeiden avulla kiertää laittomasti suomalaisia pääomatuloveroja.

Yhtiöverojen vastustajat tarjoavat tilalle yleensä köyhimpiin suhteellisesti kovemmin iskevää arvonlisäveroa.

"Ihmiset maksavat veroja tuloistaan, ja sen jälkeen arvonlisäveroja kulutuksestaan. Miksi tämän kaksinkertaisen verotuksen vastustaminen ei kiinnosta?" raportti kysyy.

Arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen painoarvo on kasvanut viime vuosina nopeasti myös kehitysmaissa osin IMF:n ohjeistuksessa.

Tasa-arvo vaarassa

Kansainvälisten ja valtioiden sisäisten tuloerojen kasvu on noussut viime vuosina huolenaiheeksi eri puolella maailmaa. Yhtiövero alentaa yhtiöiden maksamien osinkojen määrää, ja auttaa näin hillitsemään tuloerojen kasvua.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen keskuspankin mukaan yli puolet sikäläisistä osinkotuloista menee maan rikkaimmalle yhdelle prosentille.

Veronalennusten kierteestä puhutaan yleensä verokilpailuna. Tax Justice Network haastaa tämän näkökulman.

"Verosodat tai kauppasodat olisi osuvampi termi. Valtiot varastavat toistensa tuloja, ja tällä ei ole mitään tekemistä normaalin markkinoilla tapahtuvan kilpailun kanssa", raportti linjaa.

Irlantia käytetään usein esimerkkinä valtiosta, joka on rikastunut alentamalla yhteisöveroaan. Yksittäiset valtiot voivatkin joissain olosuhteissa hyötyä yhteisöverojen alennuksista, mutta menestystä on vaikea kopioida. Lisäksi hyödyt tulevat yleensä muiden maiden kustannuksilla.

"Irlannin menestys on rakentunut paljolti sellaisten yhdysvaltalaisten yritysten varaan, jotka ovat halunneet sijoittaa euroalueelle englanninkielisen kauttakulkumaan avulla", raportti toteaa.

Lisäksi Irlannin menestystä ovat siivittäneet suuret Euroopan unionin tukiaiset ja ulkomailla koulutuksensa hankkineiden irlantilaisten paluumuutto.

Paluuvirtaukset vääristävät tilastoja

Tax Justice Networkin mukaan veronalennuksia ajetaan usein perusteettomilla uhkakuvilla. Verotus vaikuttaa yhtiöiden sijoittumispäätöksiin, mutta tämä vaikutus on muun muassa IMF:n mukaan melko pieni.

Lisäksi moni investointien ja verotusten välistä yhteyttä koskeva tutkimus sivuuttaa sen, että tilastoissa "investointeina" näkyvät rahavirrat usein vain kierrätetään ulkomaiden kautta.

"Pääomia siirretään usein ulkomaisiin veroparatiiseihin, joiden avulla saadaan salattua sijoittajan henkilöllisyys. Tämän jälkeen varat sijoitetaan takaisin lähtömaahan esimerkiksi ulkomaisille sijoituksille annettujen verohelpotusten saamiseksi", raportissa toteaa.

Suomen pankin tilastojen mukaan Suomeen oli tehty vuoden 2012 loppuun mennessä lähes kuuden miljardin euron edestä investointeja varoilla, jotka olivat alun perin lähtöisin Suomesta.

Suomikin mukana "verosodassa"

Yhteisöveron poistoa on Suomessakin ehdottanut moni vaikutusvaltainen taho, kuten Valtiontalouden tutkimuslaitos VATT vuonna 2013 julkaistussa raportissaan.

Suomen yhteisöveroa alennettiin tällä hallituskaudella 24,5 prosentista 20 prosenttiin, kaksi prosenttiyksikköä alle Ruotsin tason.

Yhteisöveron alennus loi viime vuonna valtion budjettiin 800 miljoonan euron loven. Lovea kompensoitiin korottamalla pääomatulojen verotusta, mutta vain osittain.

Yhteisöveron alennusta markkinoitiin vuonna 2013 "dynaamisilla vaikutuksilla", eli veronalennuksen synnyttämillä työpaikoilla ja investoinneilla. Niitä ei ole kuitenkaan tullut.

Valtiontalouden tarkastusvirasto suomi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle 24.4.2013 antamassa lausunnossa valtiovarainministeriötä huonoista taustaselvityksistä, joiden aineisto oli tarkastusviraston mukaan "hyvin suppea sekä puutteellisesti dokumentoitu".