Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Raportti: Veronkierto vie rahat nälän vastaiselta työltä

Kehitysmaat saavat keskimäärin vain 13 prosenttia bruttokansantulostaan veroista. Yksi keskeinen syy pieniin verotuloihin on kehitysmaissa toimivien kansainvälisten yritysten harjoittama veronkierto, todetaan Christian Aidin raportissa.
Sanna Jäppinen
15.5.2013

Verotulojen pitäisi muodostaa vähintään 20 prosenttia maan bruttokansantulosta (bktl), jotta kestävä kehitys ja riippumattomuus ulkopuolisesta avusta voisivat olla mahdollisia, arvioidaan brittiläisen kansalaisjärjestön Christian Aidin tuoreessa raportissa "Who pays the price? Hunger: the hidden cost of tax injustice".

Christian Aid on tarkastellut verotulojen yhteyttä erityisesti nälkään. Järjestön mukaan esimerkiksi niissä Afrikan maissa, joissa verotulojen osuus bktl:stä oli vuosina 2005-2008 yli 20 prosenttia, oli aliravittujen osuus keskimäärin 15 prosenttia väestöstä. Vastaavasti niissä maissa, joissa verotulojen osuus jäi alle 10 prosentin, nousi aliravittujen määrä yli 30 prosentin.

Tällä hetkellä kehitysmaiden bktl:sta keskimäärin 13 prosenttia saadaan verotuloista. Vauraissa teollisuusmaissa osuus on keskimäärin 35 prosenttia.

Erityistarkastelussa Sveitsi

Kehitysmaiden alhaiset verotulot selittyvät osin sillä, että niissä suuri osa väestöstä työskentelee maataloussektorilla tai epävirallisen talouden piirissä, joten verotettavaa tuloa on vähän. Suurempi merkitys on kuitenkin sillä, että sekä rikkaat yksityishenkilöt että maissa toimivat monikansalliset yritykset kiertävät ja välttelevät veroja: tämän takia kehitysmaat menettävät vuosittain huomattavasti enemmän verotuloja kuin ne saavat kehitysapuvaroja.

Raportissa paneudutaan tarkemmin yhteen isoon veroparatiisin, Sveitsiin. Verokierron takia kehitysmaista Sveitsiin päätyneiden tai sen kautta kulkeneiden rahavirtojen arvioidaan vuosina 2007-2010 nousseen jopa 578 miljardiin dollariin.

Veronkierron kautta kehitysmaista pois kulkeutuvat rahamäärät ovat paitsi suurempia kuin maiden vastaanottama apu, myös huomattavasti enemmän kuin nälän voittamiseen tarvittavat summat, Christian Aid muistuttaa. Raportissa viitataan esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn laskelmiin vuodelta 2012: niiden mukaan nälän poistaminen maailmasta vuoteen 2025 onnistuisi, jos siihen panostettaisiin vuosittain 50,2 miljardia dollaria.

Intia on epäonnistunut veropolitiikassaan

Raportissa tarkastellaan tarkemmin veronkierron seurauksia kolmessa maassa: El Salvadorissa, Ghanassa ja Intiassa. Kaikki ovat maita, joissa talous on kasvanut viime vuosina huomattavasti, mutta kasvu on jakautunut epätasaisesti ja nälkäisten määrä on pysynyt suurena.

Näissä maissa tarkasteltiin 1 500 monikansallisen yrityksen toimintaa, ja lopputulema oli se, että ne yhtiöt, joilla oli tytäryhtiöitä ja/tai osakkaita veroparatiiseissa maksoivat noin 30 prosenttia vähemmän veroa voitoistaan kuin yritykset, joilla linkkejä ei ollut.

Intiassa verotulojen osuus bktl:stä on kaikkiaan huomattavan pieni verrattuna esimerkiksi toiseen nousevaan talouteen Brasiliaan: Brasiliassa verojen osuus on 34 prosenttia, Intiassa vajaa 17. Intiassa erityisen alhaisia ovat suorat tuloverot, sekä yksityishenkilöille että yrityksille.