Uutinen

Raportti: Suomi kirii kyseenalaisin keinoin kehitysavussa

EU-jäsenmaat maksavat kuluvana vuonna 11 miljardia euroa vähemmän kehitysapua kuin mihin ovat itse sitoutuneet. Lupausten ja tekojen välinen kuilu nousee 19 miljardiin euroon, kun luvuista puhdistetaan niin sanottu avun paisuttelu, ilmenee tuoreesta yleiseurooppalaisesta Aid Watch -raportista.
Pasi Nokelainen
10.6.2010

Penalty Againts Poverty -kansi.jpgEurooppalaisten kehitysjärjestöjen 10. kesäkuuta Brysselissä julkaiseman "Penalty against Poverty" -raportin mukaan Euroopan unioni on jäämässä pahasti jälkeen jopa itse itselleen asettamista aputavoitteista. Vanhat EU-maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,56 prosenttiin alueen bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Prosenttiosuus on kuitenkin jäämässä 0,46:een.

Todellisuudessa tilanne on vielä synkempi. Tuoreen raportin mukaan EU-maat ovat laskeneet vuoden 2009 tilastoihin 3,8 miljardin edestä kuluja, jotka eivät tuo uusia resursseja kehitysmaiden köyhyyden vähentämiseen. Raportin mukaan tämän niin sanotun avun paisuttelun osuus koko unionin 49 miljardin euron avusta oli kahdeksan prosenttia.

Kehitysyhteistyölukuja kaunistellaan laskemalla niihin mukaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokustannuksia ja kehitysmaiden kansalaisten korkeakouluopinnoista aiheutuvia kuluja. Iso osa kehitysyhteistyöbudjettien "ilmasta" aiheutuu myös velkahelpotuksista, jotka ovat usein kirjanpidollisia toimenpiteitä.  

Pakolaiskulut paisuttavat kehitysapua

Taloustaantuman, yhä jatkuvan ruokakriisin ja kärjistyvien ilmasto-ongelmien vuoksi kehitysyhteistyö on entistä tärkeämpää, mutta monet Euroopan valtiot toimivat päinvastoin.

EU-jäsenmaat leikkasivat kehitysapuaan vuonna 2009 yhteensä miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Määrällisesti eniten tavoitetasosta ovat jäljessä Italia ja Saksa.

Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy, sillä esimerkiksi Britannia kasvatti apuaan 14,6 prosentilla, Belgia 11,5 prosentilla ja Ruotsi 7,4 prosentilla. Suomi pärjäsi suhteellisen hyvin eurooppalaisessa vertailussa, kun katsotaan vuoden 2009 lukuja. Kehitysyhteistyömaksatukset, 924 miljoonaa euroa, vastasivat 0,54 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Kuluvan vuoden osalta tilanne on huonompi. Kehitysyhteistyömäärärahoja nostettiin hieman, mutta iso osa kasvusta johtuu Suomen aikeista muuttaa pakolaiskulujen kirjaamistapaa. Kulujen arvioidaan olevan 39 miljoonaa euroa, mikä olisi suurempi summa kuin koskaan aikaisemmin. Sitä selittävät suunnitelmat raportoida kehitysapuna jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista aiheutuvia menoja.

Tähän asti Suomi on erottunut edukseen eurooppalaisessa vertailussa, koska se on ollut yksi vähiten apua keinotekoisesti paisuttelevista maista. Lopullisia päätöksiä pakolaiskulujen kirjaamistavasta ei vielä ole tehty. Virkamiestasolla asiaa käsitellään seuraavan kerran 16. kesäkuuta.

Faktaruutu: Avun määrän ja laadun arviointia

  • "Penalty Against Poverty: More and better EU aid can score Millennium Development Goals" -raportti tarkastelee EU-maiden avun määrää ja laatua.
  • Raportin kokoamista on koordinoinut yli 1600:aa eurooppalaista kehitysjärjestöä edustava CONCORD-yhteenliittymä. Suomesta raportin tuottamiseen ovat osallistuneet Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys.
  • Kehitysyhteistyön määrällisiä tavoitteita on arvioitu EU-maiden vuonna 2005 itse tekemiä sitoumuksia vasten. Tuolloin EU:n vanhat jäsenmaat, jotka eivät ole saavuttaneet YK:n suosittelemaa 0,7 prosenttia, lupasivat nostaa apunsa vähintään 0,51 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Uudet jäsenmaat sitoutuivat 0,17 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
  • Vuoteen 2015 mennessä vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet 0,7 prosentin saavuttamiseen ja uudet jäsenmaat 0,33 prosenttiin.
  • EU-maiden johtajat kokoontuvat 17.–18.6. Eurooppa-neuvoston kokoukseen arvioimaan EU:n kantoja vuosituhattavoitteiden väliarviointiprosessiin, joka huipentuu YK:n huippukokoukseen syyskuussa.
  • Kehitysyhteistyömäärärahojen kriteereistä on sovittu OECD:n kehitysapukomiteassa DACissa (Development Assistance Committee). Pakolaismenot kuuluvat kriteerien harmaalle alueelle, ja niiden tulkinnanvaraisuus on tunnustettu ongelmaksi.
  • Esimerkiksi Britannia ei raportoi mitään pakolaiskuluja kehitysyhteistyövaroina. Myös Euroopan komissio on suosittanut, ettei kuluja tulisi laskea avuksi.
  • Tähän asti Suomi on raportoinut apuna kehitysmaista tulevien kiintiöpakolaisten, myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämiseen liittyvien henkilöiden ensimmäisen vuoden kustannuksia.

Lisää tietoa aiheesta