Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Raportti: Päästökuilu syvenee

Valtioiden lupaukset päästövähennyksistä eivät riitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen kahteen asteeseen. Unepin tuoreen raportin mukaan joka vuosi ollaan yhä kauempana tavoitteesta.
Esa Salminen
6.11.2013

YK:n ympäristöohjelma Unep julkaisi eilen raportin, jossa se muistuttaa maailman valtioita päästövähennyksien kiireellisyydestä. Kuilu tähän saakka tehtyjen ja tarvittavien päästövähennysten välillä on noin 25 prosenttia eli noin 8—12 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä.

Päästökuilu tarkoittaa eroa vähennyslupausten ja sen välillä, kuinka paljon päästöjä tulisi todellisuudessa vähentää vuoteen 2020 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa kahteen asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Siihen tavoitteeseen päästäksemme saisivat hiilidioksidipäästöt olla 40 gigatonnia vuonna 2020, 35 gigatonnia vuonna 2030 ja 22 gigatonnia vuonna 2050. Vuosi 2010 on viimeisin, josta tiedot ovat saatavilla – tuolloin hiilidioksidipäästöjä tuotettiin 50,1 gigatonnia.

Unepin kaavio näyttää neljä skenaariota päästövähennyslupauksille sekä sen, miten päästöjä todellisuudessa tulisi vähentää jos lämpeneminen haluttaisiin rajata kahteen asteeseen.

Jos mitään päästövähennyslupauksia ei pidetä, päästellään vuonna 2020 jo 59 gigatonnia.

Päästökuilu syvenee vuosi vuodelta: viime vuonna Unep laski, että silloinen "jatketaan päästöjä samaan malliin" -skenaario johtaisi gigatonnin pienempiin päästöihin vuonna 2020.

Unepin mukaan vain muutaman maan kohdalla voidaan kohtuullisen varmasti sanoa, että sitoumukset tullaan pitämään.

Mitä lupausten pettäminen ja kiihtyvä ilmastonmuutos sitten tarkoittavat?

IPCC:n vuodettu raportti: seuraukset erittäin rankkoja

Ilmastonmuutoksen todennäköisiä seurauksia tullaan käsittelemään hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportissa "Climate Change 2014: Impacts, Adaptation and Vulnerability", joka julkaistaan maaliskuussa. Sen yhteenvedon luonnos vuoti julkisuuteen 1. marraskuuta.

Luonnoksen mukaan ilmastonmuutos tulee hidastamaan talouskasvua ja köyhyyden vähentämistä sekä synnyttämään uusia köyhyysloukkuja erityisesti kaupungeissa. Köyhyys lisääntyy ja tuloerot kasvavat.

Raportissa eritellään joitakin hyvin todennäköisiä riskejä: ihmisiä tulee kuolemaan tulvissa erityisesti suurissa kaupungeissa, köyhemmissä maissa kärsitään nälänhädistä lämpötilojen ja sateiden muuttuessa, veden puute ajaa maanviljelijöitä vararikkoon, vaaralliset lämpöaallot lisääntyvät sekä osa maa- ja meriekosysteemeistä pettää.

Väestönkasvun seurauksena tarve ruoalle kasvaa, mutta ilmastonmuutos tekee hallaa maatalouden tuottavuudelle.

Vielä edellisessä raportissaan vuonna 2007 IPCC oli maatalouden ja ruokaturvan suhteen toiveikkaampi: silloin ajateltiin, että nouseva lämpötila parantaa satoja toisilla alueilla niin paljon, että tuottavuuden menetys tropiikissa saadaan katettua.

Viime vuosien tutkimus on kuitenkin tuonut synkkiä sävyjä optimismiin, sillä satojen on havaittu olevan hyvin herkkiä lämpöaalloille.

YK:n ilmastosopimuksen 19. osapuolikokous järjestetään Varsovassa 11.–22. marraskuuta.