Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Raportti: Miltä Afrikka näyttää vuonna 2024?

Jotta Afrikan lupaavasti alkanut nousu maailmantalouden menestyjäksi jatkuu, täytyy luonnonvarasektorin rinnalle luoda uusia teknisiä innovaatioita, panostaa infrastruktuuriin, kehittää korkeakoulutusta ja edistää yritystoimintaa, todetaan Afrikan unionin tilaamassa raportissa.
Sanna Jäppinen
9.8.2013

Vaikka Afrikan talouskasvu näyttää edelleen jatkuvan maailman keskiarvoa parempana, eivät maanosan johtajat ole tyytyväisiä. Syynä on kasvun pääasiallinen selittäjä eli lähinnä Kiinan kysynnästä syntynyt luonnonvara- ja raaka-ainebuumi, Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen professori Calestous Juma kirjoittaa CNN:n verkkosivuilla.

Kenialaissyntyinen Juma vetää Afrikan unionin tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin keskittyvää korkean tason paneelia yhdessä egyptiläisen, Aleksandrian kirjastoa johtavan Ismail Serageldin kanssa. Paneeli antaa raporttiluonnoksessaan "On the Wings of Innovation: Africa 2024" omat suosituksensa siihen, miten Afrikka pystyisi lähitulevaisuudessa siirtymään perinteisestä raaka-ainepainotteisesta taloudesta osaksi modernia talousjärjestelmää.  

Juman mielestä Afrikalla on jo näyttöä siitä, miten jälkijunasta voi joskus päätyä etujoukkoihin: Afrikka on esimerkiksi mobiilipalveluissa näyttänyt muille mallia rahansiirtojärjestelmillään.

Nyt maanosan on paneelin suositusten mukaan syytä keskittyä erityisesti muiden uusien teknologioiden kehittämiseen, perusinfrastruktuurin rakentamiseen sekä panostettava korkeakoulutukseen erityisesti tekniikan alalla ja pystyttävä luomaan yritystoimintaan innostava toimintaympäristö.

Maatalous uuteen uskoon

Juman sydäntä lähellä on erityisesti Afrikan maatalouden uudistaminen. Hän on tutkinut aihetta Harvardissa ja julkaisi muutama vuosi sitten aiheesta kirjan ”The New Harvest: Agricultural Innovation in Africa”.

Hän haastaa maanosan valtiot kehittämään bioteknologiaa, jolla voidaan puuttua paikallisiin maatalouden ongelmiin, kuten tuholaisiin, kasvisairauksiin, kuivuuteen ja kasvien alhaisiin ravintoarvoihin. Juman mielestä maataloussektorilla tarvitaan myös nykyistä sallivampaa lainsäädäntöä, jotta uusia innovaatioita voidaan kehittää luovemmin – kuten mobiilipalveluissa on tapahtunut telekommunikaation sääntelyn vapauduttua.

Maatalouden ohella Afrikan valtioiden pitää saada infrastruktuurinsa nykypäivän tasolle, korkean tason paneeli toteaa. Maailmanpankin arvioiden mukaan Afrikan valtioiden pitäisi panostaa vuosittain 97 miljardia dollaria vuosikymmenen ajan, jotta päästäisiin tavoitteisiin esimerkiksi energiantuotannon, liikenteen, telekommunikaation ja kastelujärjestelmien suhteen.

Yritystoiminnalle mallia Nairobista

Jotta teknisiä innovaatioita voidaan kehittää ja perusinfrastruktuuria rakentaa, tarvitaan osaajia. Ja osaajia saadaan vain panostamalla koulutukseen, Juma muistuttaa.

Paneeli suosittaa nyt valtioita luomaan uuden sukupolven yliopistoja, erityisesti tekniselle alalle, joissa tutkimus, opetus ja kaupalliseen käyttöön tähtäävä tuotekehittely yhdistyvät. Juma mainitsee hyvänä mallina uudenlaisille oppilaitoksille Tansanian Arushassa sijaitsevan Nelson Mandela -instituutin.

Ja jotta näistä uuden ajan osaajista olisi hyötyä, täytyy myös yritystoiminnalle luoda nykyistä paremmat edellytykset, paneeli toteaa. Esimerkiksi aloittelevia yrityksiä tukevasta ympäristöstä Juma nostaa tutkimuksen ja yritystoiminnan yhdistävän iHub-teknologiaverkoston Nairobissa. Verkostossa on mukana 152 yritystä ja yli 11 000 jäsentä.

Kaikkien uudistusten perusedellytys on paneelin mielestä kuitenkin se tosiasia, että myös Afrikan maiden hallintomallien on muututtava.

”Jos halutaan luoda teknologianjohtoinen talous, on panostettava enemmän fiksuun johtamiseen kuin perinteisen teollisuuden aikakaudella”, Juma kirjoittaa.