Poika opiskelee julkisessa koulussa Brasiliassa.
Vaikka 15-vuotiaiden matematiikan taidot ovatkin kehittyneet Brasiliassa viime vuosina, nykytahdilla brasilialaisnuoret yltäisivät rikkaiden maiden tasolle vasta 75 vuoden päästä.
Kuva:
Julio Pantoja
World Bank
Uutinen

Raportti maalaa synkkää kuvaa oppimisesta maailmalla – tässä 8 pysäyttävää yksityiskohtaa

Tuore Maailman kehitysraportti keskittyy ensimmäistä kertaa puhtaasti koulutukseen, eivätkä löydökset ole imartelevia. Oppimisessa on kriisi meneillään, Maailmanpankin asiantuntija sanoo.
Mimosa Hedberg
3.10.2017

Maailmanpankin vuotuinen pääjulkaisu, vastikään julkaistu Maailman kehitysraportti pureutuu ensimmäistä kertaa puhtaasti oppimiseen ja koulutukseen. Ja tuoreen raportin sanoma on kaikkea muuta kuin myönteinen:

”Oppimisessa on kriisi meneillään”, Maailmanpankin datatutkija Tariq Khokhar kirjoittaa blogissaan.

Raportin mukaan koulutuksen laatu ja määrä vaihtelevat suuresti maittain – ja jopa tiettyjen maiden sisällä. Yksi raportin ydinsanomista myös on, että koulunkäynti ei tarkoita välttämättä oppimista.

Raportissa kerrotaan, että kun kolmannen luokan oppilaita Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa pyydettiin lukemaan simppeli lause, kolme neljästä ei ymmärtänyt sen merkitystä. Lause oli ”Koiran nimi on Puppy”. Oppilaita testattiin useilla eri lauseilla.

Brasiliassakin koulutus kehittyy hitaasti. Vaikka 15-vuotiaiden matematiikan taidot ovatkin maassa edistyneet viime vuosina huomattavasti, nykytahdilla brasilialaisnuoret yltäisivät  rikkaiden maiden tasolle vasta 75 vuoden päästä. Lukutaidossa heillä kestäisi nykytahdilla vielä pysäyttävät 260 vuotta päästä rikkaiden maiden nuorten tasolle.

Nämä maat eivät ole mitenkään ainutlaatuisia, mitä tulee oppimisen haasteisiin. Sadat miljoonat lapset ympäri maailmaa kasvavat ilman edes perustason elämäntaitoja.

Koulutus parantaa yhteiskunnan ongelmia

Raportti linjaa, että kun koulutus on tasokasta, se pystyy pureutumaan myös yhteiskunnallisiin vitsauksiin. Yksilön tasolla hyvä koulutus edistää työnsaantia, palkkatuloja, terveyttä ja vähentää köyhyyttä. Yhteiskunnan tasolla taas laadukas koulutus ruokkii innovaatioita, vahvistaa instituutioita ja vaalii sosiaalista yhteenkuulumista.

Mutta nämä hyödyt riippuvat pitkälti juuri oppimisesta ja sen tehokkuudesta. Koulunkäynti ilman oppimista on ”hukattu mahdollisuus”, raportissa tylytetään.

Raportti tarjoaa ratkaisuksi oppimisen ja koulutuksen haasteisiin kolmea keinoa eri maille. Ensimmäinen liittyy oppimisen arviointiin, josta pitäisi tehdä vakavasti otettava tavoite. Hyvin suunnitellut oppilaiden arviointimenetelmät ovat avainasemassa, raportti muistuttaa.

Toinen suositus on, että maat käyttäisivät arviointeja oikeasti hyödyksi opetuksen kehittämisessä. Kouluista olisi tehtävä paikkoja, jotka toimivat kaikenlaisille oppijoille.

Kolmas neuvo on, että koko systeemin olisi toimittava yhteistyössä oppimisen edistämiseksi. Maiden täytyisi muistaa, että hienoimmatkaan luokkahuoneiden innovaatiot eivät tepsi, mikäli niitä jarruttavat tekniset tai sosiaaliset esteet.