Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Raportti: Köyhimmät maksavat ilmastonmuutoksesta kovimman hinnan

Nyt tarvitaan kiireellisiä toimia sekä kasvihuonekaasujen päästömäärien alentamiseksi että köyhien maiden auttamiseksi, jotta ne voivat varautua dramaattiseen ilmastonmuutokseen ja äärimmäisiin sääilmiöihin, Maailmanpankkiryhmän pääjohtaja Jim Yong Kim vaatii.
Sanna Jäppinen
20.6.2013

Ruokapulaa, vesipulaa, ekosysteemien tuhoutumista ja rannikkoalueiden altistumista rajumyrskyille. Nämä uhkakuvat ovat eteläisessä Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa osin todellisuutta jo nyt, mutta varsinkin lähitulevaisuudessa, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu, todetaan Maailmanpankin 19. kesäkuuta julkaistussa ilmastoraportissa.

"Turn down the heat: climate extremes, regional impacts, and the case for resilience" -raportissa tarkastellaan skenaarioita, joissa ilmaston lämpötila pysyy nykyisellään tai lämpenee kaksi tai neljä astetta. Kahden asteen nousua pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen seurauksia on entistä vaikeampi arvioida.

Raportti pohjautuu Potsdam Institute for Climate Impact Research (PIK) ja Climate Analytics -tutkimuslaitosten tuloksiin. Samat tutkimuslaitokset olivat mukana myös Climate Action Trackerin (CAT) "Climate Shuffle" -raportissa, joka julkaistiin viikkoa aiemmin. CATin raportin mukaan ilmasto lämpenee vuoteen 2100 mennessä todennäköisesti jopa 3,8 astetta, jos kasvihuonekaasujen päästömäärät ja muut ilmastotoimet pysyvät nykytasolla.

"Tutkijoiden sanoma on, että jos maapallon ilmasto lämpenee kahdella asteella – mikä saattaa tapahtua jo 20-30 vuoden kuluessa – voi seurauksena olla laajaa ruokapulaa, ennakoimattomia lämpöaaltoja ja entistä voimakkaampia sykloneja. Jo käynnissä oleva ilmastonmuutos voi lähitulevaisuudessa heikentää entisestään elinoloja slummeissa ja vahingoittaa suuresti niiden yksilöiden ja perheiden elämää, joilla ei juurikaan ole ollut osuutta maapallon lämpenemisessä", pääjohtaja Jim Yong Kim totesi Maailmanpankin raportin julkistuksen yhteydessä.

Kim: Synkkä tulevaisuus ei ole vääjäämätön kohtalo

Raportissa todetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat eniten kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisten parissa, sillä äärimmäiset sääilmiöt kasvattavat heidän jo nyt arjessaan kohtaamiaan ongelmia.

Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuivuus ja lämpö uhkaavat vuoteen 2030 mennessä kuihduttaa 40 prosenttia viljelymaasta, jota nykyään käytetään maissinviljelyyn. Etelä-Aasiassa suurimmat pelot kohdistuvat monsuunisateiden rytmin sekoittumisesta aiheutuviin massiivisiin tulviin, ja Kaakkois-Aasiassa uhkakuvina ovat esimerkiksi merenpinnan nousu, trooppisten myrskyjen lisääntyminen ja meren ekosysteemien ja kalakantojen tuhoutuminen.

"Tutkijoiden visioimien tukevaisuudennäkymien ei kuitenkaan ole pakko toteutua. Päinvastoin, olen varma, että voimme vähentää köyhyyttä, vaikka ilmastonmuutos on valtava haaste koko maailmalle", Kim totesi.

Maailmapankki tukee ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi tehtäviä toimenpiteitä 130 maassa. Kimin mukaan esimerkiksi energiatehokkuutta, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä ja ekologisempaa maataloutta voidaan kehittää tieteen avulla - mutta totuus ei saa unohtua.

"Päästöjen leikkaamisessa suurin taakka lepää muutamien suurimpien talouksien harteilla."