GFI:n raportin mukaan laittoman pääomapaon suuruus on kasvanut vuosituhannen alusti lähtien keskimäärin 12,7 prosenttia joka vuosi. Paljon puhutun korruption osuus pääomapaosta on vain muutama prosentti.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Raportti: Kehitysmaista katoaa laittomasti yhä enemmän rahaa

Global Financial Integrity -järjestön seurantaraportin mukaan kehitysmaiden laittomasti menettämien pääomien virta on entistä vuolaampi. Ylivoimaisesti suurin häviäjä on Kiina.
Lauri Haapanen
17.1.2011

Kehitysmaiden ja kehittyvien maiden julkista taloutta kurittava laiton pääomapako on kasvussa. Siinä missä köyhät maat menettivät vuonna 2006 arviointitavasta riippuen 859–1060 miljardia dollaria, vuonna 2008 summa oli kasvanut 1260-1440 miljardiin dollariin.

Ylivoimaisesti suurin yksittäinen häviäjämaa on ollut Kiina, jolta on kadonnut varoja ulkomaille vuosien 2000-2008 välillä yhteensä 2180 miljardia dollaria. Seuraavaksi tulevan Venäjän summa on 427 miljardia.

Tiedot käyvät ilmi Global Financial Integrity (GFI) -järjestön tiistaina 18. tammikuutta julkaisemasta raportista "Illicit Financial Flows from Developing Countries: 2000–2009", joka on jatkoa vuoden 2008 julkaisulle.

Laiton pääomapako tarkoittaa varoja, jotka on ansaittu, siirretty tai käytetty rikkoen jonkin maan lakeja. Kyse on varoista, joiden alkuperä liittyy joko yrityksen varallisuuden piilottamiseen jonkin maan veroviranomaisilta tai lainvastaiseen toimintaan, kuten korruptioon, laittomien tavaroiden tuotantoon tai muuhun rikollisuuteen.

Rahaa katoaa eri keinoin

Suurinta kehitys- ja kehittyvien maiden pääomapako on Aasiassa, jonka osuus noin biljoonan dollarin kokonaissummasta vuonna 2008 oli 44,4 prosenttia, pitkälti Kiinan "ansiosta". Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Euroopan (joka GFI:n määritelmän mukaan käsittää myös Venäjän ja Keski-Aasian) osuudet ovat vajaat 18 prosenttia, läntisen pallonpuoliskon 15,4 ja Afrikan 4,5.

Vaikka korruptiosta puhutaan paljon, GFI on arvioinut aiemmin, että korruption osuus laittomasta pääomapaosta on vain muutama prosentti.

Sen sijaan selvästi yleisin menetelmä pääoman karkaamisen on kauppahintojen vääristelyn mahdollistama veronkierto. Liian korkeilla tai matalilla kauppahinnoilla yritysten voitot siirretään sinne, missä niitä verotetaan mahdollisimman vähän. Hintojen vääristelyä tapahtuu erityisesti kansainvälisen yrityksen ja sen tytäryhtiöiden kesken. Laskutuksessa hyödynnetään veroparatiiseja.

Tuonti- tai vientituotteiden todellista arvoa voidaan myös manipuloida antamalla väärää tietoa tuotteen laadusta, luokituksesta tai määrästä.

Kauppahintojen vääristelyn osuus kaikista laittomista rahavirroista on noin 55 prosenttia. Suhteellisesti suurinta sen kasvu on ollut Afrikassa (28,8 prosenttia), mikä GFI:n arvion mukaan johtunee tulliviranomaisten heikosta mahdollisuuksista puuttua ongelmaan.

Kauppahintojen vääristelyn sijaan suurissa öljyntuottajamaissa kuten Kuwaitissa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa,Venezuelassa, Venäjällä ja Yhdistyneissä arabiemiraateissa pääomat katoavat pääasiassa verojenkierron, lahjonnan ja varkauksien vuoksi. Öljymaiden laitonta pääomapakoa on ruokkinut öljyn korkea maailmanmarkkinahinta.

Aina pakeneva pääoma ei häviä lähtömaasta lopullisesti, vaan se voi tulla takaisin naamioituna ulkomaisiksi investoinneiksi. Tällöin yritys pääsee hyötymään ulkomaisille sijoittajille tarkoitetusta erityiskohtelusta tai pesemään rikollista rahaa puhtaaksi. Esimerkiksi Kiinan osalta on arvioitu, että jopa neljännes laittomasti maasta viedystä pääomasta palaa takaisin "ulkomaisina" sijoituksina.

Pääomapaon kasvu loiveni vuonna 2009

GFI:n raportin mukaan laittoman pääomapaon suuruus on kasvanut vuosituhannen alusta lähtien keskimäärin 12,7 prosenttia joka vuosi. Inflaation vaikutus on laskelmissa huomioitu.

Alueellisella tasolla tarkasteltuna kasvu on ollut vuosina 2000-2008 suurinta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (24,3 prosenttia). Seuraavaksi tulevat kehittyvä osa Eurooppaa (23,1 prosenttia), muu Afrikka (21,9 prosenttia), Aasia (7,85 prosenttia) ja läntinen pallonpuolisko (5,18 prosenttia).

GFI:n arvioi, että vuoden 2009 pääomapako lienee 1300 miljardin luokkaa, mikä merkitsisi laittomien rahavirtojen kasvun selvää loivenemista. Raportin mukaan tämä kehitys johtuu kuitenkin lähinnä siitä, että maailmankaupan määrä on talouskriisin myötä laskenut, mikä puolestaan on vähentänyt tilaisuuksia kauppahintojen vääristelyyn.

GFI:n johtaja Raymond Baker muistuttaakin, että ongelman todellinen poistaminen vaatii kansainvälisen talousjärjestelmän määrätietoista uudistamista.

"Pääomapaon vähentäminen kansainvälisen rahaliikenteen läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta kehittämällä luo köyhiin maihin hyvinvointia, kitkee korruptiota ja yritysten väärinkäytöksiä sekä tukee maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän toipumista", Baker sanoi.

Pääomapaon 10 suurinta häviäjää (mrd. dollaria)

  • Kiina 2180
  • Venäjä 427
  • Meksiko 416
  • Saudi-Arabia 302
  • Malesia 291
  • Yhdistyneet arabiemiraatit 276
  • Kuwait 242
  • Venezuela 157
  • Qatar 138
  • Nigeria 130