Kuva:
The New Climate Economy
Uutinen

Raportti: Ilmastokamppailu ei sulje pois talouskasvua

Uudet vihreät teknologiat tuovat lisää taloudellista toimeliaisuutta ja auttavat samalla leikkaamaan päästöjä.
Jukka Aronen
17.9.2014

Ensi viikon tiistaina New Yorkissa järjestetään YK:n ilmastokokous, jossa valmistellaan ensi vuoden lopulla mahdollisesti allekirjoitettavaa kansainvälistä ilmastosopimusta.

Kokouksen alla 16.9. julkistettiin "Better Growth, Better Climate" -raportti, jonka toivotaan vaikuttavan poliitikkoihin ympäri maailman.

Päättäjille suunnatussa dokumentissa annetaan käytännön ohjeet "uuden ilmastotalouden" rakentamiseen. Kymmenkohtaisen ohjelman johtoajatuksena on, että maailman mailla on mahdollisuus kamppailla ilmastonmuutosta vastaan ilman, että niiden taloudet suuremmin kärsivät.

"On väärin ajatella, että joudumme valitsemaan joko talouskasvun tai ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun", sanoo raportin laatineen työryhmän puheenjohtaja, Meksikon entinen presidentti Felipe Calderon.

Uusi talous

Raportin laatijat uskovat matalahiiliteknologioiden käyttöönoton luovan kokoaan uusia teollisuudenaloja, jotka eivät lisää ympäristötaakkaa samalla tavalla kuin vanhat hiili-intensiiviset alat.

Ja matalahiilitaloudet ovat jo täällä. Ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden kauppa on raportin mukaan saavuttamassa tuhannen miljardin dollarin vuositason ja vastaa nyt peräti viidestä prosentista maailmankaupasta.

Matalahiili- ja energiansäästöteknologioiden kaupan on ennustettu kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä ja saavuttavan silloin 2 200 miljardin dollarin rajan.

Arviolta 40 prosenttia näistä markkinoista sijaitsee nousevissa talouksissa ja kehitysmaissa.

Kaupungit avainasemassa

Uudet teknologiat auttavat omalta osaltaan saamaan päästöjä kuriin, ja työryhmä nostaa esiin kolme erityisen tärkeää kohdetta: kaupungit, maankäyttö ja energia.

Etenkin kaupungit ovat avainasemassa tulevaisuuden kannalta, koska niissä asuu jo nyt enemmistö maailman väestöstä ja ne vastaavat lähestulkoon kaikesta uudesta väestönkasvusta. Ne myös synnyttävät noin 80 prosenttia taloudellisesta tuotannosta ja 70 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä.

Raportissa suositellaan, että kaupunkeja kehitettäisiin julkisten liikenneyhteyksien varaan ja entistä tiiviimmiksi. Uudet tiet ja rakennukset saattavat olla käytössä vielä sadankin vuoden päästä, joten niillä on suuri vaikutus päästöjen kehittymiseen.

Kasvavat kaupunkiväestöt vaativat nykyistä enemmän ruokaa ja metsätalouden tuotteita. Toisaalta noin neljännes maailman viljelymaasta on viljelykseen kelpaamatonta, ja metsää kaadetaan jatkuvasti muun muassa viljelypalstoiksi tai muutetaan puutavaraksi ja polttopuiksi.

Raportissa lasketaan, että pelkästään 12 prosentin viljelyalan saaminen takaisin viljelykäyttöön toisi ruokaa noin 200 miljoonalle ihmiselle lisää. Samanaikaisesti tulisi suojella olemassaolevia luonnonmetsiä, jotka ovat tärkeitä hiilinieluja. Onnistunutta suojelua on nähty ainakin Costa Ricassa, Brasiliassa ja Etelä-Koreassa.

Energiaa tarvitaan yhä lisää

Kolmas aihealue on energiantuotanto, jonka todetaan kasvaneen yli 50 prosentilla sitten vuoden 1990. Ennusteiden mukaan energiantarve kasvaisi 20-35 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Seuraavan 15 vuoden aikana pitäisi siis rakentaa ja uusia energiajärjestelmiä noin 45 000 miljardin dollarin edestä.

Raportin laatijat uskovat, että jos investoinnit tehdään järkevästi, niiden avulla on mahdollista rakentaa kestävä ja joustava tulevaisuuden infrastruktuuri, joka ei ole enää sidottu vanhoihin saastuttaviin tuotantomuotoihin.

Keskustelut alkavat

Työryhmä on laskenut, että sen kymmenkohtaisella ohjelmalla olisi mahdollista kattaa jopa 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä tarvittavista päästövähennyksistä, jotta ilmaston lämpeneminen ei nousisi yli vaarallisena pidetyn rajan.

Työryhmä käy keskustelua raportistaan seuraavan kuuden kuukauden aikana maailman päättäjien kanssa. Sen tavoitteena on saada aikaan nykyistä voimakkaampi tahtotila sellaisten päästöleikkausten tekemiselle, jotka eivät vaaranna talouskasvua.