Uutinen

Raportti: EU:n biopolttoainepolitiikka on uhka köyhimmille

Kun kehitysmaat pyrkivät tuomaan EU-maihin biopolttoaineita ja käyttävät tuotantoon valtavia määriä viljelysmaata, ovat köyhimpien ihmisten elinkeino ja ruokaturva vaarassa, arvioidaan Oxfamin raportissa.
Sanna Jäppinen
6.11.2007

EU:ssa on esitetty, että vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia kaikkien jäsenmaiden liikenteessä käyttämästä polttoaineesta pitäisi olla biopolttoaineita. Tämä tarjoaa monille kehitysmaille mahdollisuuden päästä osallisiksi Euroopan polttoainemarkkinoista. Esimerkiksi Kolumbiassa, Brasiliassa, Tansaniassa, Indonesiassa ja Malesiassa on suurta kiinnostuta lisätä biopolttoaineisiin käytettävän sokeriruon ja palmuöljyn viljelyä.

Biopolttoaineiden tuotannolla on myönteisiä seurauksia kehitysmaille: sen avulla voidaan vähentää köyhyyttä lisäämällä työpaikkoja ja markkinoita pienviljelijöille sekä luoda paikallistasolla mahdollisuuksia edullisen uusiutuvan energian käyttöön.

Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa, todetaan kansainvälisen Oxfam-kansalaisjärjestön "Bio-fuelling Poverty" -raportissa. Köyhimmät ihmiset joutuvat usein luopumaan maistaan biopolttoainetuotannon kasvaessa, heidän elinkeinonsa on uhattuna ja suuret tuotantoyritykset polkevat työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi ruokaturva vaarantuu ja ruoan hinta saattaa kallistua.

"Emme voi hyväksyä sitä, että kehitysmaiden köyhien pitää maksaa Euroopan kyseenalaisista yrityksistä leikata päästöjään", totesi Robert Bailey Oxfamista.

Raportissa arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä pelkästään Intiassa, Brasiliassa, eteläisessä Afrikassa ja Indonesiassa jopa 5,6 miljoonaa neliökilometriä - yli 10 kertaa Ranskan pinta-ala - olisi käytössä biopolttoaineen tuotantoa varten.

Lisää tietoa aiheesta