Jean-Claude Juncker on julistanut johtavansa EU:n verovälttelyn vastaista työtä. Arvostelu komission puheenjohtajan omaksumaa roolia kohtaan on kovaa, sillä Junckerin arvioidaan olleen Luxemburgin pää- ja valtiovarainministerinä veroparatiisin ytimessä.
Kuva:
European People's Party / Common Creative License
Uutinen

Raportti: EU-maat jatkavat salamyhkäistä veropolitiikkaa

Veroparatiisikohun pyöriessä Luxemburgin ympärillä Eurodad muistuttaa, ettei muillakaan EU-mailla ole puhtaita jauhoja pussissa verovälttelyn suhteen.
Sanna Jäppinen
14.11.2014

Viime viikolla tutkivien toimittajien ryhmä paljasti monikansallisten yritysten salaiset verosopimukset Luxemburgissa. Paljastukset koskivat vuosia 2002-2010, ja asiakirjoissa tuli esille 340 monikansallista yritystä, jotka ovat hyödyntäneet Luxemburgin löyhää veropolitiikkaa. Yhteensä yritykset ovat säästäneet verokeplottelullaan miljardeja euroja.

Tällä viikolla Ylen MOT-ohjelma kertoi, että myös useat suomalaisyritykset ovat käyttäneet Luxemburgin lainsäädännön porsaanreikiä hyväkseen verojensa minimoimiseksi.

Lux leaksiksi nimetyn kohun velloessa mediassa eurooppalaisjärjestöjen Eurodad-verkosto muistuttaa, että syyttävää sormea on turha kohdistaa ainoastaan Luxemburgiin. Myös muilla mailla on tekemistä veropolitiikkaansa avoimuuden kanssa, ja toimillaan ne pitävät yllä epäoikeudenmukaista verojärjestelmää.

Eurodadin "Hidden Profits" -raportin mukaan useat EU-maat tarjoavat sekä yrityksille että henkilöille verovälttelyn mahdollistavia keinoja "verokilpailukyvyn" nimissä. Luxemburgin ohella yrityksiä ovat houkutelleet eniten Irlanti ja Hollanti. Näiden maiden kohdalla EU:n komissio tutkii parhaillaan sitä, ovatko maat solmineet monikansallisten yritysten kanssa kilpailua haittaavia sopimuksia suljettujen ovien takana. 

Epäreiluja verosopimuksia

EU-mailla on myös runsaasti verosopimuksia kehitysmaiden kanssa, ja nämä sopimukset saattavat heikentää kehitysmaiden mahdollisuuksia verottaa yrityksiä - ja samalla ne luonnollisesti tarjoavat yrityksille keinoja välttää veroja. Raportin mukaan Espanja, Britannia ja Ruotsi ovat neuvotelleet kehitysmaiden kanssa suurimmat veroalennukset. 

Vaikka verosopimusten haittavaikutukset kehitysmaille ovat tiedossa, on raportissa mukana olevista 15 EU-maasta vain Hollanti tehnyt perinpohjaisen analyysin sopimustensa seurauksista maailman köyhille. Irlanti on myös luvannut julkaista vastaavan analyysin lähikuukausina.

Suomi ei ole mukana raportissa, mutta Finnwatchin lokakuussa julkaisemassa ”Rikkinäinen veropalapeli” -raportissa todetaan, että myös Suomi tukee kansainvälistä veroparatiisitaloutta. Suomenkin verosopimukset saattavat rajoittaa kehitysmaiden verotusoikeutta, ja verosopimuksia solmitaan myös tunnettujen veroparatiisien kanssa.

Kehitysmaiden kantaa veroasioihin ei kaivata

Eurodadin mukaan useimmat tutkituista maista eivät tarjoa avoimesti tietoa niissä toimivien yritysten todellisista omistajista ja voittojen kerääjistä. Vaikka osa maista on saattanut purkaa aiempia salauskäytäntöjään, on tilalle kehitetty uusia järjestelmiä, joiden taakse omistussuhteet voidaan piilottaa.

Ja vaikka pankkisektorille on jo saatu aikaan velvoite maakohtaisesta kirjanpidosta, on harva maa valmis laajentamaan maakohtaisen raportoinnin vaatimusta koskemaan kaikkia monikansallisia yrityksiä, raportissa todetaan. Maakohtaisen kirjanpidon avulla olisi nykyistä helpompi selvittää, missä maassa yritys kerää minkäkin osan voitoistaan ja miten se jyvittää verotuksensa.

Eurodad ihmettelee myös sitä, miksei mikään EU-maista tue aktiivisesti valtioidenvälisen, globaalia veropolitiikkaa linjaavan elimen perustamista YK:n alaisuuteen. Näin kehitysmaillakin olisi mahdollisuus sanoa sanansa verosäännöistä – toisin kuin teollisuusmaiden järjestössä OECD:ssä, joka nykyään sanelee verostandardit. YK:ssa on jo olemassa verokomitea, mutta se on 25 hengen asiantuntijaelin, jolla ei ole varsinaista poliittista toimivaltaa.

Pukki kaalimaan vartijana?

Lux leaks -skandaali paljastui juuri uuden EU-komission aloitettua toimikautensa, ja Euroopan parlamentti ehti jo kyseenalaistaa Jean-Claude Junckerin sopivuuden komission puheenjohtajaksi. Toimihan Juncker Luxemburgin pää- ja valtiovarainministerinä parinkymmenen vuoden ajan aina vuoteen 2013 asti.

Juncker oli parlamentin kuultavana 12. marraskuuta, ja hän korosti puheenvuorossaan, että Luxemburgin veropäätökset eivät rikkoneet lakia. Samalla hän  kuitenkin myönsi, että Luxemburgissa, aivan kuten muissakin EU-maissa, luultavasti harjoitetaan verojen välttämistä.

"Näin on kaikkialla Euroopassa, sillä verotusta ei ole yhdenmukaistettu riittävästi", Juncker totesi parlamentin tiedotteen mukaan.

Juncker lupasi, että komissio tulee taistelemaan verovälttelyä ja veronkiertoa vastaan - hänen johdollaan.

Esimerkiksi tunnettu veroparatiisitalouden asiantuntija ja Aarresaaret-kirjan kirjoittaja Nicholas Shaxhon totesi Twitterissä, että Junckerin rooli verovälttelyn vastaisen kampanjan johtohahmona on kuin paavi vastustamassa roomalaiskatolisuutta.