Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Raportti: EU-lobbarit kaunistelevat diktatuureja ja ihmisoikeusloukkauksia

Kymmenet PR-yritykset lobbaavat kovalla palkalla Brysselissä yksityisten yritysten, ja yhä enemmän myös autoritääristen hallitusten puolesta. Maat haluavat parantaa mainettaan saadakseen edullisia kauppasuhteita ja kehitysapua.
Esa Salminen
3.2.2015

Brysselissä toimii 15 000—25 000 ammattilobbaria, jotka ajavat etupäässä yksityisten yritysten asiaa. Kasvavassa määrin heidän asiakkaitaan ovat myös maiden hallitukset, selviää tutkimus- ja kampanjajärjestö Corporate Europe Observatoryn (CEO) tammikuussa julkaisemasta raportista.

"Spin doctors to the autocrats" -raportin mukaan PR- ja lobbausyritykset tekevät maiden brändäystä, eli diplomatiaa ja maineen puhdistusta, jonka tarkoituksena on esimerkiksi saada aikaan hyödyllisiä kauppasopimuksia, estää talouspakotteita, mustata toisinajattelijoiden mainetta, peitellä ihmisoikeusloukkauksia tai saada kehitysapua.

Viestintä- ja lobbausfirmat muun muassa maksavat ylellisiä "tutustumismatkoja" poliitikoille ja toimittajille kyseisiin maihin ja järjestävät maiden edustajille kokouksia oikeiden tahojen kanssa. Monien maineenhallintayritysten palkkalistoilla on entisiä EU:n työntekijöitä, joilla on hyvät suhteet unionin päättäjiin — vastaavista "pyöröovista" on puhuttu Suomessakin.

Terrorismia, teloituksia, sotarikoksia

PR-ongelmia lobbareiden asiakkailla onkin.

Esimerkiksi Nigerian — Afrikan avokätisimmän maineenpuhdistajan — presidentti Goodluck Jonathan palkkasi Levick-nimisen yrityksen auttamaan vaaleissa ja peittelemään maan huonosti hoidettua taistelua Boko Haramia vastaan. Terroristijärjestö on ollut otsikoissa muun muassa kaapattuaan 276 koulutyttöä viime vuoden huhtikuussa ja tapettuaan mahdollisesti jopa 2000 ihmistä Bagan kaupungissa tämän vuoden tammikuussa.

Ruanda taas on menestyksellä brändännyt itsensä kansanmurhan jälkeen nousseeksi kilpailukykyiseksi taloudeksi ja afrikkalaiseksi mallimaaksi.

Ruandan palveluksessa toimii useita PR-yrityksiä (ainakin Portland Communications, GPlus, BTP Advisers ja Racepoint Group), jotka pitävät huolta, että maan autoritääriset otteet, oppositiopoliitikkojen "katoamiset" niin kotimaassa kuin ulkomailla ja syytökset sotarikoksista Kongossa eivät saisi näkyvyyttä Euroopassa. EU on myös Ruandan suurin kehitysavun antaja.

Keniassa Uhuru Kenyatta voitti maansa presidentinvaalit, kun sai brittiläisen BTP Advisersin avulla spinnattua itseään odottavat syytteet kansainvälisessä rikostuomioistuimessa kolonialismiksi. Sittemmin syytteet Kenyattaa vastaan on hylätty, sillä syyttäjä ei saanut riittävästi todisteita Kenian hallitukselta — jota nykyään johtaa Uhuru Kenyatta.

Bangladesh puolestaan on palkannut BGR Gabara -nimisen yrityksen hallitsemaan maan mainetta, kun se teloittaa oppositiopoliitikkoja, Ukraina taas Burson Marstellerin mustamaalaamaan vankilassa istuvaa oppositiojohtajaa Yulia Tymoshenkoa.

Näiden lisäksi CEO:n raportissa käydään läpi Arabiemiraattien, Azerbaidžanin, Bahrainin, Beninin, Etiopian, Georgian, Israelin, Kongon, Norsunluurannikon, Uzbekistanin, Venäjän ja Qatarin maineenhallintaoperaatioita. CEO huomauttaa, että sen raporttiin on saatu vain osa todellisuudesta: mitä härskimpää toiminta on, sitä todennäköisemmin se pysyy piilossa.

"Rekisteri pakolliseksi"

CEO:n mukaan on epätodennäköistä, että esimerkiksi Kiinalla ei olisi yhtään lobbaria Brysselissä, kun sillä on Washingtonissa 10 lobbausyritystä palveluksessaan.

Yhdysvaltojen luku tiedetään, sillä lobbareiden on Washingtonissa pakko rekisteröityä ja raportoida toiminnastaan. EU:ssa rekisteröityminen on vapaaehtoista. Isoimmat yritykset löytyvät rekistereistä CEO:n mukaan useimmiten, mutta nekin jättävät yleensä kiistanalaisimmat asiakkaansa ilmoittamatta. Useat pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole rekisterissä lainkaan. CEO arvioi, että Brysselissä toimii 46 yritystä, jotka eivät raportoi toiminnastaan.

CEO vaatii avoimuutta lobbaukseen, erityisesti rekisteröitymisen ja raportoinnin pakollisuutta.

"On käytännössä mahdotonta saada luotettavaa tietoa siitä, ketkä kaikki EU:ssa lobbaavat ja mistä asioista, paljonko he käyttävät rahaa ja kuinka hyvin he onnistuvat lobbauksessaan", raportissa todetaan.

"Se, että tällainen toiminta saa jatkua ilman valvontaa, on häpeällinen tahra demokratialle EU:ssa."

CEO:n mielestä ihmisoikeuksia polkevien tahojen, sotarikollisten ja kiduttajien edustamisen tulisi johtaa lobbarifirman laittamiseen mustalle listalle. Tällöin EU:n instituutioiden olisi helpompaa päättää, kenen viestejä kuunnella.